Yksinyrittäjäkysely: Yksinyrittäjyys on monimuotoista ja muutoksessa – osakeyhtiö on nyt yksinyrittäjien suosituin yhtiömuoto Uudellamaalla
Yksinyrittäjäkyselyn mukaan yksinyrittäjyys kehittyy Uudellamaalla monella tapaa myönteiseen suuntaan ja muuta maata tuloksekkaammin. Kokonaisuudessaan yksinyrittäjien tulotaso jää edelleen palkansaajien tulotason taakse myös Uudellamaalla.
Suomen Yrittäjät tekee Yksinyrittäjäkyselyn kolmen vuoden välein. Tähän kyselyyn vastanneita yksinyrittäjiä on yhteensä 2 290. Uusmaalaisia vastaajia oli yli 600 ja Uudenmaan Yrittäjien alueelta lähes 350.
Yksinyrittäjien tulotaso jää edelleen palkansaajan tulotason taakse
Yksinyrittäjien tulotaso on edelleen matala, mutta nousujohteinen. Kaikista yksinyrittäjistä alle 2000 euroa ilmoitti tienaavansa 44 prosenttia. Päätoimisista yksinyrittäjistä tienasi alle 2000 euroa kuukaudessa 36 prosenttia, kun vuonna 2019 osuus oli 41 ja vuonna 2016 45 prosenttia. Tulotason kehitys on ollut tasaisesti kohti parempaa kautta linjan.
Uudellamaalla yksinyrittäjien tulotaso on valtakunnallista parempi. Uudenmaan Yrittäjien alueella 39 prosenttia kaikista vastaajista kertoi tienaavansa alle 2000 euroa kuussa ja 22 prosenttia yli 4000 euroa kuukaudessa. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla alle 2000 euroa kuukaudessa tienaavien vastaajien osuus oli hieman yli 30 prosenttia.
Vertailun vuoksi kokopäivätyötä tekevien palkansaajien mediaaniansio oli vuonna 2020 Tilastokeskuksen mukaan 3228 euroa kuukaudessa.
Kehitys Uudellamaalla on nousujohteista
Yksinyrittäjät tekevät pitkää työviikkoa. Vastanneista lähes puolet 46 prosenttia ilmoittaa työskentelevänsä yli 40 tuntia viikossa. Uudenmaan Yrittäjien alueella vastaava luku on pienempi, 40 prosenttia. Vastaavasti yli neljä viikkoa lomaa vuodessa pitää Uudenmaan vastaajista 30 prosenttia, kun koko maan vastaajista osuus on vain 24 prosenttia. Työterveyshuolto on hankittu hieman useammin kuin muualla maassa. Yrittäjän työterveyshuolto on käytössä 31 prosentilla, kun koko maassa osuus on 27 prosenttia.
Uusmaalaiset yksinyrittäjät erottuvat vastauksissaan muusta Suomesta myös korkeammalla koulutustasollaan ja palveluvaltaisella toimialarakenteellaan ja korkealla osakeyhtiöiden osuudella. Uudenmaan Yrittäjien alueella korkeakoulututkinto löytyy 57 prosentilta kyselyyn vastanneista. Yksinyrittäjien toiminta keskittyy palvelusektorille, 77 prosenttia vastanneista ilmoittaa sen toimialakseen.
Yhtiömuodot ovat muutoksessa
Osakeyhtiöiden osuus yksinyrittäjien yhtiömuotona on kasvanut. Yksinyrittäjäkyselyssä se on nyt ensimmäistä kertaa yleisempi kuin toiminimi valtakunnallisesti. Vuonna 2019 voimaan astui lakimuutos, jonka jälkeen osakeyhtiön perustamiseen ei ole vaadittu 2500 euron osakepääomaa.
Uudellamaalla yksinyrittäjien osakeyhtiöt ovat olleet vastaajien mukaan toiminimiä suositumpia jo pidempään, ja yksinyrittäjien osakeyhtiöiden osuus on selvästi muuta Suomea edellä. Uudenmaan Yrittäjien alueella ensimmäistä kertaa yli puolet vastaajista, 59 prosenttia, ilmoitti toimivansa osakeyhtiönä. Kolme vuotta sitten vastaava luku oli 49 prosenttia. Kommandiittiyhtiöiden osuus on pysynyt viidessä prosentissa.
Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on korkealla
Yksinyrittäjien kasvuhalukkuus on säilynyt Uudellamaalla korkealla. Maltillista tai voimakasta kasvua tavoittelee Uudenmaan Yrittäjien alueella 60 prosenttia vastaajista. Lukema on aavistuksen korkeampi kuin koko maassa. Edellisessä vuoden 2019 Yksinyrittäjäkyselyssä kasvua tavoitteli 11 prosenttiyksikköä suurempi joukko.
Toimialojen välillä on eroja kasvuhalukkuudessa. Kovinta kasvuhalukkuus on kaupan toimialalla, matalinta rakentamisen toimialalla. Kasvuhalukkuus vähenee yrittäjän iän myötä.
Uudellamaalla korostuu verkoston kautta kasvun hakeminen
Tärkeimpinä kasvun keinoina Uudenmaan Yrittäjien alueella yksinyrittäjät nimeävät verkostoitumisen kumppaneiden kanssa ja jaetulla toisella sijalla työntekijän palkkaamisen sekä uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamisen. Verkostoituminen koetaan kasvun keinona tärkeämpänä kuin keskimäärin koko maassa. Yleisintä on toimia 2-3 samaa toimialaa edustavan tai omaa toimintaansa täydentävän yrittäjän kanssa. Vain 15 prosenttia kertoi toimivansa ilman verkostoa.
Valtakunnallisesti edelliseen kyselyyn verrattuna uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraaminen kasvun keinona on entistä suositumpaa. Tässä näkynee korona-aika, jolloin moni yksinyrittäjä joutui vaikeassa tilanteessa kehittämään uusia palveluita tai tuotteita.
Kasvua rajoittavana tekijänä uusmaalaiset yrittäjät kokevat useiten sen, etteivät voi lisätä omaa työaikaa. Muita keskeisiä syitä ovat yrityksen henkilöityminen sekä työllistämiseen liittyvä riski ja kalleus. Varsinkin palvelusektorilla yrityksen henkilöityminen yrittäjään on hyvin yleistä ja luo haastetta kasvulle.
