Yksityinen sektori vahvemmin mukaan palveluiden tuotantoon, jokaiseen kuntaan oma soteasema
Pohjois-Savon elinkeinoelämän järjestöt ja vaikuttajat vetoavat voimakkaasti yhteisessä kannanotossaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden turvaamista lähipalveluna jokaisessa kunnassa.
-Palveluverkkouudistuksen päätöksen teossa on välttämätöntä, että yritysten kasvuedellytykset tunnistetaan ja turvataan, uudistus ei saa johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen, linjaa yksi lausunnon allekirjoittajista Ponsse Oyj:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Juha Vidgren.
-Terveyspalvelut vaikuttavat merkittävästi yritysten sijaintipäätöksiin, työvoiman saatavuuteen ja kuntien elinvoimaan. Lapsiperheitä tai työssä käyviä ihmisiä on vaikea houkutella muuttamaan kuntaan, jos perustason terveyspalvelut ovat fyysisesti kaukana tai muutoin hankalasti saatavilla. Tämän tunnustaminen on oleellinen lähtökohta, kun päätöksiä sote-asemien- tai pisteiden sijainnista tehdään.
Järjestöt ottivat lausunnossaan kantaa yksityisten sote-alan yritysten merkitykseen palveluiden tuotannossa.
-Palvelusetelijärjestelmää tulisi laajentaa sillä tämä helpottaa paitsi hyvinvointialueen henkilöstöpulaa myös hyvinvointialueen kustannuspainetta ja talouden ennakointia, korostaa Savon Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Kalevi Hilli. Hän ihmettelee miksi palveluverkkoesityksestä on lähes kokonaan jätetty huomiotta sadat maakunnassa toimivat sote-alan yrittäjät, jotka kuitenkin tällä hetkellä tuottavat merkittävän osan hyvinvointialueen palveluista, kuten vanhusten ympärivuorokautisista asumispalveluista. -Toivomme, että palvelusetelien käyttökohteita laajennetaan, sillä kustannukset palvelun tuotannosta olisivat oikea-aikaisia ja läpinäkyviä.
Ylä-Savon Teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Pia Hortling kannustaa hyvinvointialuetta rohkeisiin kokeiluihin ja pilotteihin, joista palveluverkkoluonnoksessa oli mainintoja.
-Yksi mahdollisuus on pilotoida terveyspalveluiden ulkoistamista palvelusetelillä terveyspalveluyrityksiin kunnissa, joissa työterveyspalveluiden tarjota on laajaa, linjaa Hortling. -Edelleen mielestämme on tärkeää, ettei nyt tehdä sellaisia päätöksiä hv-alueen rakenteisiin, jotka sementoisivat palveluiden tuotantomallit vuosiksi eteenpäin.
-Haluamme rohkaista hyvinvointialueen päättäjiä perehtymään eri puolilla maata oleviin yksityisen sektorin hyviin toimintamalleihin, joita voidaan soveltaa myös julkiselle puolelle, sanoo MTK Pohjois-Savon puheenjohtaja Perttu Sirviö. Järjestöjohtajat pitävät tärkeinä luonnoksessa mainittujen digipalveluiden ja liikkuvien palveluiden kehittämistä. -Palveluiden sijainnissa on tärkeää huomioida asutuksen hajanaisuus mm. maatalouselinkeinojen vuoksi sekä julkisen liikenteen kattavuus, tiestön kunto sekä luontaiset työssäkäynti- ja asiointisuunnat, linjaavat järjestöjohtajat.
