Yliopiston professori sai tarpeekseen ”hallinnollisesta touhuilusta” ja jäi yrittäjäksi – Lue Juha T. Hakalan 10 vinkkiä luovaan ajatteluun

Kasvatustieteilijä, filosofi ja entinen Jyväskylän yliopiston professori Juha T. Hakala irtisanoutui yliopistotyöstään kaksi vuotta sitten ja siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi.

– Olin yli 30 vuotta yliopiston palveluksessa, Minua kaihersi pitkään, että kaikki asiat eivät olleet siinä työssä ihan kohdallaan. Työ ei ollut aina unelmien duunia.

Hakala jäi yrittäjäksi samana päivänä, kun hänen vaimonsa jäi eläkkeelle.

– Vaimollani on alempi eläkeikä ja hän on minua pari vuotta vanhempi. Minulla olisi ollut vielä seitsemän vuotta työelämää jäljellä. Siksikin ajattelin, että ratkaisuni oli oikea.

”Kun työssä alkaa olla enimmäkseen muuta kuin omia professorin työhön liittämiään ihanteita, mielessä alkaa kypsyä ajatus, että työelämässä voisi tehdä muutakin.”

Juha T. Hakala

Yksi syy irtisanoutumiseen oli työn sisältö. Hakalan mukaan moni professori voi allekirjoittaa hänen näkemyksensä.

– Professorin tehtävään kuuluu paljon muutakin kuin tutkimusta, kuten hallinnollista toimintaa ja apurahojen hakemista. Kun työssä alkaa olla enimmäkseen muuta kuin omia professorin työhön liittämiään ihanteita, mielessä alkaa kypsyä ajatus, että työelämässä voisi tehdä muutakin.

Kädenvääntö yliopiston lakimiehen kanssa

Yrittäjyys ei pudottanut Hakalaa tyhjän päälle, sillä hän oli ollut aikaisemmin sivutoiminen yrittäjä ja hänellä oli entuudestaan laaja kontaktiverkosto. Sivutoimiluvan saaminen yliopistolta ei ollut helppo tehtävä.

– Minun piti keskustella pitkät tovit yliopiston lakimiehen kanssa. Hän pelkäsi, että olen yritykselläni synnyttämässä kilpailevaa toimintaa yliopiston kanssa. Humanistisessa yliopistossa ei ollut kovinkaan paljon kokemuksia siitä, että henkilöstöllä on omia yrityksiä. Monissa muissa yliopistoissa se on normaalia.

Lakimiehen kanssa käydyissä keskusteluissa kävi selväksi, ettei Hakala voinut sisällyttää sanaa ”koulutus” yrityksen nimeen. Niinpä hän nimesi yrityksensä kehittämis- ja viestintätoimistoksi.

– Lakimiehen mukaan näin kannatti tehdä, ettei tarvitse tavata käräjillä. Se huvitti.

Uusi kirja pureutuu luovuuteen

Hakala on kirjoittanut parikymmentä tietokirjaa, joista viimeisin, Oivallus – Ratkaiseva välähdys ja mitä siitä tiedetään käsittelee oivaltamista.

– Tutkin aihetta yliopistossa jo 90-luvun puolivälissä. Silloin lähestyin kirjeitse Nobel-palkittuja tutkiessani, miten luovuus ilmenee tieteen tekemisessä ja tutkimuksessa. Tulin siihen lopputulokseen, että työelämän nopeatahtisuus ei ruoki luovuutta vaikka samaan aikaan yhteiskunnassamme peräänkuulutetaan luovuutta ja innovaatioita.

Lopputulemana Hakala päätyi siihen, että ihmisten perusturvallisuuden tunne on tyydytettävä ennen kuin voidaan kyetä luovuuteen ja uuden synnyttämiseen. Tuolloin elettiin finanssikriisin keskellä, jolloin monella oli huoli asuntolainoista.

”Työpäiväni ovat rauhaisan seesteisiä. Minun ei tarvitse ottaa vastaan muita kun sellaisia töitä, jotka ovat mielekkäitä.”

Juha T. Hakala

Hakalan mukaan yrittäjyys on ruokkinut hänen luovuuttaan.

– Olen saanut sen myötä aikaa ajattelulle. Työpäiväni ovat rauhaisan seesteisiä. Minun ei tarvitse ottaa vastaan muita kun sellaisia töitä, jotka ovat mielekkäitä. Turha kokoustaminen ja hallinnollinen touhuilu on jäänyt pois. Yrittäjyys on tuonut hieman ansiotason menetyksiä suhteessa professorin palkkaan, mutta hyvinvointini  on nelinkertaistunut. Olen vahvasti voiton puolella. Itse asiassa ajattelen, että raha on jossain määrin menneen ajan hyödyke.

Näin oivallat paremmin – Juha T. Hakalan 10 vinkkiä

1. Anna itsellesi aikaa. Mikäli elämäsi on jatkuvaa suorittamista ja tukka putkella rientämistä, siinä on jotain isosti vialla. Luovuus ja nimenomaan hyvät oivallukset tarvitsevat vuorovetoa: tehokkaita rutistuksia, mutta myös seesteistä ja rauhallista olotilaa, jopa tylsyyttä.
2. Hyvät oivallukset eivät synny vakuumissa. Ne ponnistautuvat aina jostain ja siksi erilaiset tilanteet ja erilaiset ihmiset toimivat usein oivallusten synnyttäjinä. Pysähdyksiä tarvitaan, mutta saman rutiinin nuhjuinen toisto tyrehdyttää ajan myötä myös oivallukset.
3. Oivallusten yhteydessä puhutaan välitilasta ja Medici-ilmiöstä. Huikea idea voi tulla myös aivan eri elämänalueelta, kunhan ollaan avoimia. Juuri siksi on lääketieteen nobelisteja, joilla on kemistin peruskoulutus tai taloustieteen nobelisteja, jotka eivät ole lukeneet päivääkään taloustiedettä, vaan esimerkiksi psykologiaa tai hallintotieteitä.
4. Moni on saanut hyviä oivalluksia matkalla. Se voi olla junamatka, pitkä automatka tai vaikkapa lenkki rahoittavassa ympäristössä. Myös liikunta ja arkipuuhailu tukevat oivallusten syntyä, kunhan tekeminen ei vie liian haastavana koko huomiotasi.
5. Hyvät oivallukset liittyvät usein onnekkaisiin sattumiin eli sattumalta tavattuun toisen osaston työntekijään kahvihuoneessa tai ”tajunnan räjäyttävään” tiedon rippuseen internetissä tai jopa somessa. Myös digitaalinen tieto voi tarjota virikkeitä ja suorastaan pohjaa odottamattomille oivalluksille, mutta varo liiallisuutta. Jatkuva yhteys nettiin tai erilaisiin somealustoihin tekee informaatiosta saastetta ehdyttäen oivallukset.
6. Oivallusten syntymisen todennäköisyyttä voidaan parantaa keskittymällä ongelman määrittelytapoihin. Meillä voi olla tarjolla suorastaan erinomaisia ratkaisuja vääriin kysymyksiin. Oliko siis mieltäsi kalvava ongelma lainkaan se, jota sinun piti ratkaista?
7. Keskity ympärillä olevan henkilöstön kyvykkyyteen, heidän vahvuuksiinsa ja kunnioita sitä. Kehno esihenkilö peluuttaa joukkoaan väärin. Kun porukan ei tarvitse alituiseen pinnistellä epämukavuusaleillaan, huomaat, kuinka myös luovuus ja hyvät oivallukset sikiävät.
8. Parhaat oivallukset eivät koskaan synny päkistämällä. Opi kuuntelemaan alitajuntasi ääntä. Joskus sen ääni on hiljainen ja vieno. Se on kuin kokemus keväisellä pilkkiavannolla. Kunhan maltat, jotain todella arvokasta voi nousta ylös.
9. Kyse ei aina ole oivalluksista sinällään, vaan pikemminkin niiden taustalla olevista uskomuksista. Kyse on muutoksesta, joka vaatii oivalluksen. Muutos voi tapahtua vain, jos uskomuksemme muuttuu tai ainakin perustavalla tavalla horjuu. Oivalluksen seurauksena alamme ymmärtää asian tai joskus jopa kokonaisen asiakokonaisuuden uudella tavalla.
10. Työpaikan ilmapiiri ja erityisesti palautekulttuuri ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Kun ideoita ei tyrmätä, ja kun tyhmätkin ajatukset sallitaan, ihmiset rohkaistuvat kehittelemään yhä villimpiä ideoita. Pian huomataan, että 73 idean joukossa oli kaksi ihan loistavaa oivallusta.