YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

4.6.2019 klo 11:15
Uutinen

Yonoton kehittää palveluitaan sujuvampaan hauskanpitoon – Asiakkuus Norjassa on kasvuharppaus

Massatapahtumissa menee hermot ja aika jonottamiseen. Yonoton lähti ratkomaan ongelmaa. Nyt se kasvattaa vetoa myyntiin ja sujuvoittaa asiakaskohtaamisia.

Parhaat yritysideat lähtevät usein omasta kokemuksesta ja tarpeesta parantaa jonkin asian toimivuutta tai muuta epäkohtaa. Näin kävi myös Teemu Kareniukselle, joka kolme vuotta sitten vaihtoi uran media-alalla yrittäjän polkuun.

Karenius aloitti toimittajauransa radiotoimittajana, mutta opiskellessaan Englannissa TV-tuotantoa vuosina 2001-2004, hän alkoi tehdä juttuja Yle Urheilulle suomalaisurheilijoista. Ura jatkui Iltalehteen, STT:n uutistoimitukseen ja MTV:lle, missä hän vastasi lopulta tuottajana digitaalisista palveluista. Urheiluareenoilla oli kuitenkin alkanut kyteä ajatus yrityksestä.

– Olen viettänyt paljon aikaa urheilutapahtumissa. Kun ottelussa on tauko, kaikki lähtevät jonottamaan ruokaa tai juomaa ja tauko menee siinä. Vuonna 2010 aloin miettiä, että markkinat kaipaa jotain, jolla saisi hoidettua tilauksen ja maksun etukäteen, Karenius kertoo.

Siitä lähti kehittymään Yonoton-sovellus, jolla asiakas voi tilata esimerkiksi juoman sovelluksella ja noutaa sen tiskiltä tai saada sen toimitettuna istumapaikalle.

Sittemmin Yonottoman liiketoimintamalli on kehittynyt alkuperäisestä. Yritys lähti liikkeelle omalla Yonoton-sovelluksesta, mutta nykyään yritys tekee ketjuyritykselle niiden omilla brändeillä palveluita, jotka lisäävät myyntiä ja asiakaslojaliteettia. Yritys voi sisällyttää sovellukseen asiakastiedon keräämisen, markkinointia ja viestintää sekä asiakasuskollisuutta rakentavia elementtejä.

– Päällimmäinen tarkoitus on luoda pullia, eli vetoa brändiin ja myyntiin, sekä sujuvoittaa prosessia. Nostamme mobiilimaksamisen tasoa, mikä usein nostaa kertaostoksen summaa ja on asiakkaalle stressittömämpää, Karenius kiteyttää.

Nopea aloitus

Ideasta yrityksen syntymiseen meni kuitenkin vuosia. Sinä aikana teknologia, mobiilimaksaminen ja digitaaliset palvelut ovat kehittyneet harppauksin. Vuosien varrella Karenius oli solminut paljon myös kontakteja. Lopulta yritys lähti käyntiin nopeasti. Vuonna 2015 Karenius alkoi testata ideaansa yritysten kanssa ja kasata tiimiä yritykseensä.

– Koodaajia ja teknologiasta vastaavia tyyppejä oli hankala löytää, kun ei ollut muuta esittää kuin idea. Lukion luokkakokouksessa törmäsin kuitenkin pitkän linjan IT-alan osaajaan, Jouni Stamiin, joka oli valmis lähtemään silloisesta työstään, kunhan löytäisi oikean jutun. Joulukuussa 2015 lähdimme liikkeelle, tammikuussa 2016 saimme kerättyä siemenrahoitusta ja helmikuussa oli ensimmäiset asiakkaat TPS ja Rauman Lukko, Karenius kertoo.

Yonoton on hakenut asiakkaikseen pääasiassa ravintolaketjuja ja kivijalkaliikkeitä, joilla on yli seitsemän toimipistettä, sekä massatapahtumia.

Mahdollisuus oppia

Kolme vuotta myöhemmin Yonoton työllistää 10 täysipäiväistä työntekijää ja se on saanut ensimmäisen kansainvälisen asiakkaansa. Helmikuun lopussa yritys kertoi, että Norjan suurin huvipuisto Dyreparken, johon kuuluvat myös vesipuisto ja eläintarha, valitsi Yonottoman 20 kilpailuttamansa yrityksen joukosta kumppanikseen.

– Muut yritykset olivat tehneet huvipuistoasiakkuuksia aikaisemmin. Me emme. Meidän kokemuksemme on massatapahtumista, ravintolaketjuista ja kivijalkaliikkeistä. Heidän mielestään olimme paras ja Yonottoman palvelualustan monipuolisuus oli ratkaisevin tekijä, Karenius sanoo.

Sopimus on monella tapaa suuri askel. Ensinnäkin Dyreparken on suuri asiakas, eikä Norjassa ole täysin vastaavaa kilpailijaa. Toiseksi huvitusten lisäksi Dyreparkenissa on neljä hotellia, joka on Yonottomalle seuraava kiinnostava laajennustoimiala.

– Hotellit ovat kuin oma pieni maailmansa. Ne tarjoavat ohjeistusta ja vinkkejä asiakkailleen, mitä voimme ratkoa paikantamispalveluilla. Hotelleissa voi olla kylpylöitä ja muita tilattavia lisäpalveluita. Dyreparkenin kautta pääsemme tähän maailmaan sisään, Karenius kertoo.

Huvipuisto on Yonottomalle myös mahdollisuus oppia. Kareniuksen mukaan Norjassa mobiilimaksamisen palvelut ja kuluttajien maksutapojen käyttö on 5-10 vuotta Suomea edellä.

– Olemme olleet haltioissamme siitä, millä tasolla Norjassa ollaan. Dyreparkenissa on oma analytiikkaosasto, joka työllistää neljä ihmistä. Siellä kerätään asiakastietoa, jota hyödynnetään tunnistemajakoiden avulla ohjaamaan ihmisiä ruuhkapaikoista väljemmille alueille. Kaikki se auttaa kehittämään palveluita, Karenius sanoo.

Mobiilimaksaminen muuttaa yhteiskuntaa

Yonotttoman liikevaihtoarvio tälle vuodelle on Kareniuksen mukaan 450 000. Kasvunvaraa on paljon, ja yritys kehittää teknologiaa koko ajan niin, että se skaalautuu monelle eri toimialalle. Yonottoman mobiilisovelluksilla toimii jo tätä nykyä kymmeniä eri ravintoloita ja yökerhoja. Huvipuistoliiketoiminnan lisäksi Yonottoman palvelualustalle ollaan tuomassa satoja ravintoloita. Yonottoman asiakkaisiin lukeutuvat muun muassa ravintola-alan suuret toimijat Sodexho ja pörssiyritys Nordic Hospitality Partners, eli NOHO Partners.

Ihan koko aikaa Yonottomankaan taival ei ole olut pelkkää voittokulkua. Esimerkiksi ensimmäiset kansainvälistymispyrkimykset menivät mönkään.Yonoton tähtäsi Espanjaan, missä oli valmiina hyviä kontakteja, kuten Santander-pankki ja jalkapallojoukkueet. Asiat eivät vain edenneet.

– Yritimme mennä Espanjan markkinoille 2017-2018, mutta lähdimme liian aikaisin. Halusimme olla etukenossa, mutta kaikki ei ollut osaltamme valmista. Haimme vielä liiketoimintamalliamme, Karenius kertoo.

– Eniten harmittaa, että emme oikein oppineet mitään. Espanjalaiset olivat kohteliaita, mutta asiat jäivät auki. Emme saaneet vastauksia siihen, miksi asiat eivät edenneet, hän jatkaa.

Etelä-Euroopan maat eivät ole teknologisessa kehityksessä yhtä pitkällä kuin Pohjoismaat, joten sekin jarrutti etenemistä. Nyt Yonoton kehittää palveluaan rauhassa isojen pankkien kanssa Pohjoismaissa, Suomessa ja Norjassa, kunnes muu Eurooppa alkaa olla valmiimpi mobiilimaksamisen sovelluksiin ja käytäntöihin.

– Suurissa maissa, kuten Saksassa käteinen on vielä yleisessä käytössä, mutta kun mobiilimaksaminen laajenee sinne, se muuttaa koko yhteiskuntaa. Se muuttaa kaupankäyntiä ja kulutustapoja, Karenius uskoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi