Yrittäjä lähti valtiolle töihin – saa 16 päivää vähemmän lomaa kuin muut
Yrittäjätaustaisilla valtion virkamiehillä on jopa 16 päivää lyhyemmät lomat kuin muilla virkamiehillä.
Yrittäjästä Tilastokeskuksen projektipäälliköksi siirtynyt Heikki Sarajärvi otti yhteyttä Yrittäjäsanomiin kohdattuaan yrittäjätaustan vuoksi eriarvoista kohtelua virkasuhteen lomien määräytymisessä. Hän on ollut asiasta yhteydessä aluehallintovirastoon. Sarajärven mukaan hänen yrittäjänä saamansa työkokemus oli yksi valintaperusteista, jolla hänet valittiin virkaan.
Vain palvelus valtio- tai yksityisellä työnantajalla lasketaan loman määräytymiseen mukaan. Yrittäjyys on suljettu pois. Sarajärven tulkinnan mukaan freelancerit, pienyrittäjät ja suuryritysten johtajat ovat samalla viivalla. Yli 15 vuoden työrupeama yksityisellä työnantajalla olisi kerryttänyt valtion tes:sin mukaan 38 lomapäivää. Mutta Sarajärvellä on oikeus 22 päivään.
Etelä-Suomen AVI:n ylitarkastaja vastaa yrittäjän kysymykseen
Miksi edellä kuvattu erilainen kohtelu virkasuhteen ehdoissa, nimenomaisesti lomien määräytymisessä, on hyväksyttävää vai onko tapauksessa kyse syrjinnästä, ylitarkastaja Jenny Rintala, Etelä-Suomen AVI?
– Se on hyvä kysymys: onko tässä mahdollisesti kielletty syrjintätilanne. Jotta tapaus voisi kuulua syrjinnän kiellon piiriin, ensimmäinen edellytys sille on jonkinnäköinen syrjintäperuste. Perusteita voivat olla: ikä, terveydentila ym. Viimeinen lakipykälässä mainittu asia liittyy siihen, onko yrittäjyys muu henkilöön liittyvä syy. Tämä on kysymyksen yksi olennainen ratkaistava asia. Jos vastaus tähän on: ei ole, silloin tapausta ei arvioida syrjintäkysymyksenä.
– Tiedossani ei ole vastaavaa oikeuskäytäntöä asiasta. Mutta en näe tällaista tulkintaa myöskään poissuljettuna. Yksittäistapauksessa täytyy miettiä, että onko yrittäjänä hankittu kokemus relevanttia työn suorittamiseen, Jenny Rintala toteaa.
Rintala pohtii saman kysymyksen asettamista rekrytointitilanteeseen.
– Työnantaja ei rekrytoisi henkilöitä, joilla on vain yrittäjyystausta, ja sanoisi, että rekrytoi vain sellaisia, joilla on muitakin kokemusta. Jos ajatellaan, että yrittäjyys on syrjintäperuste, sitten lähdetään pohtimaan, täyttyykö muut syrjinnän kriteerit. Jos ne täyttyvät, mietitään, että onko työnantajalla joku hyväksyttävä syy tälle toiminnalle. Tähän ei ole mustavalkoista vastausta.
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi
