Yrittäjät kehuvat Lietoa, koronakriisikin hoidettiin mallikkaasti – ”Uusia temppuja ei ole tarvinnut tehdä”

Liedon kunta on äänestetty jälleen parhaaksi kunnaksi yrittäjille. Suomen Yrittäjien kuntabarometrissa Lieto äänestettiin ykköseksi 10 000 – 50 000 asukkaan kokoluokassa.

Lieto sai kokonaisarvosanakseen 4,18 asteikolla 1-5. Kakkoseksi jäi Muurame, joka on aikaisemminkin äänestetty kolmen parhaan joukkoon. Lieto voitti vastaavan kyselyn myös vuosina 2016 ja 2018.

Liedon kunnanjohtajan Esko Poikelan mukaan kunnassa takavuosina tehdyt toimenpiteet kantavat nyt hedelmää.

– Kovin paljon ei ole muuttunut. Liedossa yrittäjäystävällisyys, yrittäjämyönteisyys ja toimintaedellytysten tukeminen on sisäänrakennettu toimintakulttuuriin. Uusia temppuja ei ole tarvinnut juurikaan tehdä.

Liedossa on Poikelan mukaan pidetty huolta siitä, että rakennusvalvonta, kaavoitus, maankäyttö ja elinkeinopolitiikka toimivat johdonmukaisesti.

– Poliittiseen päätöksentekoon sitoutuminen näkyy rivakkana päätöksentekona. Meillä ollaan kykeneväisiä tekemään nopeita päätöksiä. Päätösvaltaa on delegoitu alaspäin virkamiehille, jolloin viranhaltijat pystyvät toimimaan joustavasti yrittäjien kanssa. Sillä on merkitystä.

Poikela arvioi, että viimeisen muutaman vuoden aikana tehdyt panostukset tiedottamiseen näkyvät tuloksissa.

– Olemme järjestäneet aikaisempaa enemmän erilaisia tilaisuuksia ja käyttäneet nykyaikaisia viestintävälineitä. Yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä kunnan tekemään edunvalvontatyöhön. Erityisenä huomiona olemme saaneet kiitosta liikenne- ja väylähankkeista.

Kiitosta koronakriisin hoidosta

Koronakriisin aikana tehdyt toimenpiteet eivät ehtineet näkyä kuntabarometrissa, mutta Poikela kertoo kunnan onnistuneen kriisin hoidossa.

– Olemme tulleet vastaan vuokralaisia omissa kiinteistöissämme ja tehneet mittavia vuokrahuojennuksia. Lisäksi koordinoimme joidenkin institutionaalisten sijoittajien kanssa toimenpiteitä niin, että he noudattivat omissa vuokrahuojennuksissaan samoja periaatteita kunnan kanssa. Tästä saimme kiitosta yrittäjiltä, että otimme aktiivisen roolin.

Poikelan mukaan koronakriisin aikana kunta otti käyttöön nopeutettuja maksatuksia yrittäjäasiakkailleen.

– Tarkoituksena on ollut nopeuttaa omaa maksuliikennettämme niissä tapauksissa, joissa yrittäjillä on ollut saatavia kunnalta. Toisaalta olemme myös antaneet yrittäjille maksuaikajoustoja, kun sellaisille on ollut tarvetta.

Kevään aikana Lieto teki päätöksen olla sulkematta kunnan palveluita kuten kuntataloa.

– Yrittäjien palvelut hoidettiin normaalisti koko kriisin ajan. Palveluvajetta ei päässyt syntymään.

Poikela myöntää, että koronan jälkeinen palautuminen kestää pitkään myös Liedossa.

– Nyt alkaa hidas toipumisen jakso. On vaikea sanoa, miten se onnistuu. Tämä on kuntien yhteinen ongelma. Tällaisessa tilanteessa pitäisi muistaa ottaa näkökulmaa kauemmaksi. Nyt täytyy katsoa tulevaisuuteen eikä vain tähän hetkeen. On mietittävä, mitkä toimenpiteet tukevat talouskasvua ja vaimentavat pitkän aikavälin talousvaikutuksia.

Näin tutkittiin

Yrittäjien kuntabarometrissa arvioitiin lisäksi kuntien elinkeinopolitiikan onnistumista. Yrittäjien mielestä parhaiten on onnistuttu infrastruktuurin hoitamisessa. Kuntien hankintapolitiikka sai huonoimmat arvosanat. Tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi nostettiin kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyy. Lisäksi arvostettiin elinkeinopolitiikan asemaa kunnassa sekä yrityspalveluita.

Yrittäjien kuntabarometri toteutettiin nyt yhdeksättä kertaa. Siihen vastasi yli 10 000 yrittäjää. Vastausten kerääminen alkoi helmikuussa ja päättyi toukokuussa.

Kuva: Liedon kunta

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi