Yrittäjät odottavat varovaista kasvua – Etelä-Karjalassa maakunta jakautuu yrittäjien näkymissä

Vaikka talous kasvaa reippaasti, pk-yritysten odotukset suhdanteista paranivat keväästä vain hieman.

– Näin varovainen muutos oli pettymys ja kertoo siitä, että kasvu ei koske kaikkia yrityksiä. Se voi olla merkki siitä, että kasvu on huteralla pohjalla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää tehdä rakenneuudistuksia tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Samoin tarvitaan erittäin vahvaa palkkamalttia.

Vaikka vienti on kasvanut, talouskasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin tänään. Syksyn 2017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 700 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Se kuvaa pk-yritysten odotuksia vuoden eteenpäin.

Näkymät Etelä-Karjalassa alempana kuin keväällä

Jos Suomessa on eletty jo talouskasvun aikaa ja suhdanneodotukset edelleen ovat hyvät, niin näin on Lappeenrannan seutukunnan osaltakin. Näkymät Lappeenrannassa ovat yli maan keskiarvon, mutta Imatran seutukunnalla moni mittari näyttää tilanteen pahenevan.

– Lappeenrannan ja Imatran ero on huolestuttavan suuri. Lappeenrannan seudulla eletään nousukautta työllistymisen, liikevaihdon ja kannattavuuden jatkaessa voimakasta kasvua, mutta Imatran seudulla vastaavat mittarit ovat pakkasella, edelleen, toteaa Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari.

Investoinnit edelleen jäissä ja kasvuhakuisuus laskussa

Myös arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat edelleen hyvin alhaiset, samalla tasolla kuin kevään barometrissa.

– Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yllättävää investointiodotuksissa on se, että edes voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä investointeja ei suunnitella enemmän kuin puoli vuotta sitten.

– Tämä saattaa kertoa kasvuodotusten laskemisesta. Lisäksi on huomattavaa, että näistä pk-yrityksistä hieman aiempaa useampi aikoo vähentää investointejaan, Malinen arvelee.

Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Vaikka talouskasvu on kiihtynyt, voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kääntynyt lievään laskuun. Myös kasvuhakuisten yritysten määrä on hienoisessa laskussa. Vastaajista 19 prosentilla ei ole kasvutavoitteita. Tällaisten yritysten osuus on yllättäen kasvanut.

– Tämä kertoo siitä, että Suomen talouden rakenteet eivät ole kunnossa. Yrittäjillä ei ole riittävästi kannusteita hakea voimakkaasti kasvua.

– Erikoista on se, että investointien osalta Lappeenrannassa ollaan varovaisempia kuin vielä talvella. Eikä kasvuhaluisia yrityksiäkään koko maakunnassa ole liikaa, jatkaa Holtari.

Kansainvälistyminen kiihtyy

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvukeino. Jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Suomessa on siis noin 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla.

– Odotukset kansainvälistymisestä kasvoivat jo toista kertaa peräkkäin, eli tämä ei ole sattumaa. Näiden yritysten yhteiskunnallista merkitystä korostaa se, että ne pystyvät kasvamaan ja työllistämään muita useammin, Petri Malinen sanoo.

Omistajanvaihdokset vauhdittuvat

Barometrin mukaan yhä useampi yritys suunnittelee omistajanvaihdosta Etelä-Karjalassa. Tästä on myös konkreettisia näyttöjä. Etelä-Karjalan Yrittäjien kesäkuussa aloittama palvelu omistajanvaihdosten kirittämiseksi on saanut lentävän lähdön. Reilun kahden kuukauden kuluessa toimeksiantoja on tullut projektipäällikkö Tarmo Soroselle jo yli 40.

Rahoituksen saatavuus paranee

Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritykset valtakunnalliseesti kuten myös Etelä-Karjalassa eivät pidä rahoituksen saatavuutta enää yhtä suurena esteenä yrityksen kehittämiselle kuin aiemmin. Myös kasvuhakuisten yritysten joukossa arvio rahoituksen saatavuudesta on muuttunut selvästi valoisampaan suuntaan. Ongelmaksi ne kokevat lainaehtojen kireyden ja oman pääoman vaatimukset.

– Yleisesti ottaen vain noin joka seitsemäs yritys on jättänyt hankkeita toteuttamatta rahoituksen saatavuuden vuoksi, kertoo Finnveran aluejohtaja Mirjam Sarkki.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi
ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952, petri.malinen@yrittajat.fi
toimitusjohtaja Jami Holtari, Etelä-Karjalan Yrittäjät, p. 0400 551 435, jami.holtari@yrittajat.fi
aluejohtaja Mirjam Sarkki, Finnvera Oyj, Kaakkois-Suomen alue, p. 050 339 0957, mirjam.sarkki@finnvera.fi

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi