5.6.2020 klo 14:14
Uutinen

Yrittäjät pettyneitä sote-ehdotukseen – Anssi Kujala: ”Soteyrittäjien osaamista ei nyt haluta käyttää”

Hallitus kertoi tänään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus etenee. Uudistus ei sisällä järjestämisen ja tuottamisen erottamista. Jo pelkästään tämä on pettymys yksityisille palveluntuottajille.

– Sosiaali- ja terveyspalvelu -yrittäjillä olisi paljon annettavaa sote-uudistuksessa. Tätä osaamista ja työvoimaa ei nyt haluta käyttää, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa hallituksen sote-linjauksista.

– Hallituksen kaikki keskeiset linjaukset summattuna johtavat siihen, että yrittäjien osuutta palvelun tuottajina halutaan vähentää, Anssi Kujala sanoo.

Suomen Yrittäjät edustaa 3500 sote-alan jäsenyritystä ja lisäksi järjestön piirissä on kymmenen sote-alan toimialajärjestöä.

Järjestäminen ja tuottaminen erilleen – ”Vaikea päästä mukaan, koska julkinen ei halua laskea oman tuotannon hintaa”

Esitellyssä mallissa on 21 sote-maakuntaa, Helsinki ja viisi yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten. Pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupunki. Esitys lähtee pian lausunnoille, ja hallitus antaa eduskunnalle esityksen viimeistään joulukuussa.

Uudistus ei sisällä järjestämisen ja tuottamisen erottamista. Hallituksen esittelemässä sotemallissa kunnilta siirtyy merkittävästi vähemmän tehtäviä maakunnille, eikä mallissa toteuteta senkaltaista valinnanvapautta, mikä edellisessä sotemallissa oli.

– Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen olisi tuonut kaikki tuottajat omistuspohjasta riippumatta samalla viivalle. En usko, että linjaus on palveluiden käyttäjienkään toive, sillä suomalaiset haluavat itse valita keneltä sote-palveluita hankkivat. Vain kilpailu jalostaa, sotessakin, SY:n Kujala jatkaa.

Esityksessä korostetaan nyt, että sote-maakunnalla on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma tuotanto. Kujala ihmettelee varmuuden vuoksi ”tuplatuotannon ylläpitämistä”.

Toimitusjohtaja Tiina Wangel avasi Vääksyn Lääkärikeskuksen vuonna 2007. Pitkään jatkunut sotesoppa on tullut hänelle tutuksi. Se, että palveluiden järjestämistä ja tuottamista ei eroteta toisistaan, vaikeuttaa pk-yrittäjien pääsyä palveluntuottajiksi.

– Yrittäjien on hankalaa päästä mukaan tuottamaan palveluita, koska julkinen ei pysty eikä halua laskea omalle tuotannolleen hintaa. Tästä johtuen esimerkiksi palvelusetelissä on vaikea osoittaa, että yksityiseltä ostettuna palvelu tulee veronmaksajille halvemmaksi. Isoihin kokonaisuuksiin pk- sektorin on vaikea päästä mukaan.

SY: Sote-maakunnan palvelustrategiassa on oltava yrittäjyydelle sija

Yrittäjien mielestä myönteistä on, että sote-maakuntien on laadittava palvelustrategia. Yrittäjät on tätä esittänyt, ja palvelustrategiassa pitää olla pk-yrittäjyydelle sija. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaille pitää antaa subjektiivinen oikeus palveluseteliin. Tämä oikeus pitää kirjata soten järjestämislakiin. Kun asiakas voi valita, syntyy niin sanottu monituottajamalli.

– Tehokkuuden turvaamiseksi sote-maakunnalle pitää lailla asettaa velvoite laskea tuotantonsa kustannukset yhtenäisellä valtakunnallisella laskentamallilla. Vain siten voidaan verrata palveluntuotannon tehokkuutta maakuntien kesken, ja arvostaa palveluseteli oikein, Kujala vaatii.

Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangel on pettynyt sote-uudistusesitykseen.

– Suomi on pieni maa ja kaikkien osaamista tulisi hyödyntää asiakkaan, eli potilaan parhaaksi, katsomatta siihen, missä on töissä. Potilas hyötyy eniten osaajasta, ei itse organisaatiosta, joka sen järjestää.

Maakunnan palvelustrategioihin sote-yrittäjä Wangel toivoo linjausta siitä, että hoitoon pääsyn pitää olla nopeaa, ja lakiin kirjattuna.

– Hoitojonot pitää julkistaa, palveluseteli pitää ottaa käyttöön, ei vain suosituksena, vaan ”pakkona”. Julkisen omat hinnat julki, siis todelliset hinnat. Tuottavuuden parantamisesta tulisi tehdä läpinäkyvää ja ottaa sanktiot käyttöön, Tiina Wangel kertoo.

Maakuntavero kiristäisi työn verotusta

Hallitus on linjannut, että maakuntien verotusoikeus valmistellaan. Kuntavero ja maakuntavero kohdistuisivat kummatkin täysimääräisesti työhön. Suomen Yrittäjien mukaan maakunnan verotusoikeuteen sisältyy riski talouskasvun ja työllisyyden kannalta haitallisesta ansiotuloverotuksen kiristymisestä. Maakuntavero myös lisäisi julkisen- ja aluetalouden suhdanneherkkyyttä ja vaikeuttaisi julkisen talouden kokonaisuuden hallintaa.

– Vain harvassa Euroopan maassa on alueellisella tasolla aito verotusoikeus, Kujala sanoo.

Sote-uudistuksen pääsihteeri Päivi Salo perusteli maakuntien verotusoikeutta sillä, että jos yksi taho järjestää ja toinen rahoittaa, ei asetelma kannusteiden kannalta ole kovin yksinkertainen.

Lue tästä helmikuussa julkistettu Yrittäjien sote-ohjelma

Pääkuvassa Anssi Kujala, sisältösivun kuvassa Tiina Wangel

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi