Yrittäjät haluaa stopin kuntien "villin lännen" hankinnoille
Suomen Yrittäjien Harri Jaskari kritisoi kuntien kilpailutuksia. Kuva: Getty Images

Yrittäjät vaatii ”villin lännen” lopettamista kuntien hankinnoissa: ”Ei tiedetä, voisiko joku tuottaa palvelu edullisemmin”

Kunnat eivät välttämättä tee minkäänlaista hintavertailua kilpailutettavasta palvelusta.

Petteri Orpon (kok) hallitus on uudistamassa hankintalakia, joka nykyisellään hiertää monia paikallisia yrityksiä. Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari otti kantaa ongelmaan Kunnallisjohdon seminaarissa Turussa.

– Yli 33 000 ihmistä on jonossa kirurgiseen hoitoon. Perusratkaisu ei voi enää jatkossa olla se, että pyydetään lisää rahaa. On mietittävä, voisiko joku muu kuin kunnan itse omistama yhtiö tarjota palveluita. Yrittäjät eivät halua muuta kuin tasavertaiset mahdollisuudet inhouse-yhtiöiden kanssa.

Jaskari pitää erikoisena, että veronmaksajat omistavat inhouse-yhtiöiden kautta paljon pesuloita ja ruokapalveluyrityksiä.

– Pitäisi miettiä, onko järkevää, että olemme veronmaksajina omistajia aloilla, joilla on paljon yksityistä liiketoimintaa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuoreen selvityksen mukaan kunnat ovat omistajina yli 2 700 yrityksessä, joista runsaat 200 yritystä ovat sellaisia, joissa kunnalla on vain marginaalinen omistusosuus. Siitä huolimatta kyseiset kunnat ovat tehneet suorahankintoja kyseisiltä inhouse-yhtiöiltä. KKV:n selvitykseen vastasi 130 kuntaa.

– KKV:n arvion mukaan yksityisiltä markkinoilta on siirtynyt pois yli kymmenen miljardia euroa suorien hankintojen seurauksena. Markkinavuoropuhelun pitäisi ehdottomasti ottaa hankintojen lähtökohdaksi, Jaskari vaatii.

”Ostolaskudata avattava”

Petteri Orpon hallitus haluaa muuttaa hankintalakia muun muassa siten, että julkiset kilpailut on jatkossa uusittava, jos niihin tulee vain yksi tarjous. Näin käy tällä hetkellä noin 30 prosentissa kilpailutuksista.

– KKV:n mukaan 30 prosenttia hankintoja tehneistä kuntien inhouse-yhtiöistä ei tee minkäänlaista hintavertailua. Ostetaan vaan suoraan, eikä tiedetä, voisiko joku tuottaa palvelun edullisemmin. Kun tähän kysytään syytä, inhouse-yhtiöt sanovat, että ei ole yrityksiä, jotka voisivat tarjota. Tämä ei pidä paikkaansa, Yrittäjien Jaskari sanoo.

Niin ikään KKV:n tekemään kyselyyn vastanneista 500 yrityksestä lähes 90 prosenttia ilmoitti olevansa valmiita laajentamaan toimintaa eri puolilla Suomea, jos markkinoita olisi.

Suomen Yrittäjät on esittänyt nykytilanteen ratkaisuiksi muun muassa kuntien inhouse-yhtiöiden oman tuotannon kustannusten laskemisesta vertailukelpoisesti yksityisten yritysten kanssa sekä ostolaskudatan avaamista. Jaskarin mukaan jatkossa on nähtävä nykyistä avoimemmin, mistä kunta ostaa ja millä rahalla.

– Niin sanottu villi länsi kuntien sidosyksiköissä pitää lopettaa, jotta ne eivät voi enää kiertää hankintalakia.

Puutteita hankintaosaamisessa

Mynämäen kunnanjohtaja Carita Maisila näkee inhouse-yhtiöiden käytön takana hyvinvointialueiden perustamisvaiheen kiireen.

– Ainakin meidän maakunnassamme tuli todella kova kiire. Se hämmensi, miten nopeasti ruokapalveluiden inhouse-kokonaisuus muodostui. Mietittiin, voiko se olla laillistakaan, että tällä tavalla toimitaan. Nyt hyvinvointialueet ovat hakeneet omaa palveluverkkoaan vuoden verran ja ne varmasti tarkastelevat uudelleen sitä, missä inhouse-yhtiöt ovat tarpeen ja lähdetäänkö niitä kenties purkamaan.

Maisilan kokemuksen mukaan osa pienistä yrityksistä kokee, että kunta kilpailuttaa palveluita kiusallaan, vaikka kyse on lakisääteisestä velvollisuudesta. Kunnan houkutus inhouse-yhtiön käyttöön voi hänen mukaansa kasvaa, jos kilpailutukseen tulee vain yksi tarjous.

– Joskus volyymit voivat olla niin suuria, että pienemmät yritykset eivät välttämättä voi osallistua kilpailutukseen lainkaan, ellei palveluita jaeta pienempiin osiin.

Mynämäellä hankinnoissa käytetään apuna ulkopuolisia konsultteja, koska omaa hankintaosaamista ei ole riittävästi. Maisila myöntää, että tämä on ongelma.

– Meillä pitäisi olla oma hankintajohtaja. Emme ole ongelman kanssa yksin. Moni kunta kamppailee saman haasteen kanssa.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Pauli Reinikainen