Yrittäjien odotukset kohentuneet hieman – ”yritysten kasvu ei saa tyrehtyä rahoituksen saatavuusongelmiin”
Varsinaisuomalaisten yrittäjien talousodotuksissa on pientä toiveikkuutta, mutta tulevaisuuden epävarmuus heijastuu muun muassa haluttomuutena investoida.
Keskiviikkona julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan yleisiä, seuraavan vuoden suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on Varsinais-Suomessa vain varovaisesti plussalla (+1). Viime syksynä alueen yrittäjien odotukset olivat selvästi murheellisemmat, kun saldoluku oli -15. Koko maan yleinen suhdanteita kuvaava saldoluku on nyt kolme yksikköä positiivisen puolella.
Työntekijöiden määrää koskevat odotukset ja suhdannenäkymät ovat joulu-tammikuussa tehdyn kyselyn mukaan hieman parantuneet viime syksyn miinus kolmesta ja ovat hieman maan keskiarvoa korkeammat, eli viisi asteikkoa plussalla.
– Tulos kuvaa hyvin sitä, että yrittäjät haluavat ja toistaiseksi vielä yrittävät pitää kiinni osaavasta työvoimasta. Tämä on erittäin merkittävä ja positiivinen asia, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.
Varsinais-Suomen pk-yrittäjien odotukset ovat kohtuullisen hyvin linjassa valtakunnallisten tulosten kanssa. Usko innovaatioiden, tuotannon tai tuotteiden kehityksen kasvuun on kuitenkin keskimääräistä alhaisempi. Kuten tammikuussa julkaistussa Varsinais-Suomen Yrittäjien Maakuntaennusteessa, ovat alueen yrittäjien investointiodotukset myös Pk-yritysbarometrin mukaan erittäin alhaiset. Investointien arvoa kuvaava saldoluku on maakunnassa -14.
Hankalista ajoista kertoo se, että toimintansa sopeuttamista suunnittelee neljännes vastanneista alueen yrityksistä. Yli puolet heistä suunnittelee lomautuksia ja 42 prosenttia työaikajärjestelyjä.
– Tilanne on erittäin huolestuttava. Pk-barometri kuvaa kentältä kantautuvan tiedon ohella hyvin sitä, että yrittäjät ovat tällä hetkellä kärjistetysti kahtiajakautunut porukka. Investointeja ja kasvua pitää tukea kaikin keinoin ja samalla varmistaa, etteivät jo lähes vuoden sinnitelleet pienet, mutta ennen koronaa elinvoimaiset yritykset joudu lopettamaan toimintaansa, Hanna Munter toteaa.
Rahoitusta saatavilla
Varsinaissuomalaisista yrityksistä jopa 82 prosenttia (koko maa 83 %) katsoo, että ne ovat pystyneet saamaan tarvittavan rahoituksen hankkeidensa toteuttamiseen ja vain kuusi prosenttia (koko maa 7 %) kertoo, että jokin hanke ei ole toteutunut rahoituksen takia. Kuitenkin puolet alueen ja koko maan vastaajista arvioi rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen viimeisen vuoden aikana.
– Oletettavasti tähän merkittävin syy on koronan tuoma epävarmuus, Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen sanoo.
Alueen yrityksistä 22 prosentilla (koko maa 23 %) on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla.
– Edelleenkin valtaosa pk-yrityksistä myy tuotteita ja palveluita ulkomaille laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Toki lähes puolet käy kauppaa ennakkomaksuin, mikä vähentää maksamiseen liittyvää luottotappioriskiä, toteaa Pelkonen.
Finnvera neuvoo vientikauppaa käyviä pk-yrityksiä oikeiden rahoitusinstrumenttien käytössä ja luottoriskien hallinnassa.
– Lähitulevaisuudessa Finnveran tärkein tehtävä on turvata kannattavaa yritystoimintaa harjoittavien pk-yrityksen kasvun tarvitsema rahoitus, oli sitten kyseessä käyttöpääoma, investoinnit tai vaikkapa yrityskaupat. Etenkin investointien piristyminen olisi yritysten kilpailukyvyn kannalta aivan oleellinen seikka. Yritysten kasvu ja kilpailukyvyn ylläpitäminen eivät saa tyrehtyä rahoituksen saatavuusongelmiin, Pelkonen sanoo.
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat yritysten seuraavan vuoden ajan suhdanneodotuksia kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2021 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 5553 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa. Varsinais-Suomessa vastaajia oli 450.
