Yrittäjillä hyvä sauma Kymenlaaksossa
Kymen Yrittäjät ry juhlisti 80. juhlavuottaan Kuusankoskitalossa Hyvä Sauma -seminaarilla 8.5.2019. Tilaisuudessa jaettiin ensimmäisen kerran kunniakirja Elinvoiman kehittäjälle.
Tilaisuus ei keskittynyt menneeseen, vaan nosti esiin hyviä saumoja onnistua ja löytää joskus liikeideoita vastoin valtavirtaakin.
Kymen Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Lehtinen nosti avauspuheenvuorossaan esiin suomalaisten yrittäjien haasteet kasvussa ja kansainvälistymisessä. Hän rohkaisi myös kymenlaaksolaisia päättäjiä positiiviseen asenteeseen ja yhteistyöhön yhtenäisen Kymenlaakson elinvoiman vahvistamiseksi.
–Kymenlaakson kilpailijat ovat sen ulkopuolella. Kouvolan ja Kotka–Haminan seutu tarvitsevat toisiaan. Jos otetaan rata pois Kouvolasta, etelässä satama kuihtuu. Jos otetaan satama pois Kotka–Haminasta, pohjoisessa rata kuihtuu, totesi Lehtinen. On niin 80-lukua olla vastakkain maakunnan sisällä.
80 syytä yrittää Kymenlaaksossa
Työelämäosaaja Riitta Hyppänen puhui hänkin luottamuksesta. Hän näki osaamisen ja oppimisen koko Kaakkois-Suomen mahdollisuutena. Yrittäjät olivat listanneet Hyppäselle 80 hyvää syytä yrittää Kymenlaaksossa. Hän nosti esiin viisi oppia yrittäjyyteen: yrittäjyys syntyy pienistä puroista, ihmisosaaminen, ammattiylpeys, positiivisuus ja luottamus.
Työelämän osaaja Riitta Hyppänen.
Ilmasto teot ja riskien hallinta
Tapahtuman yhteistyökumppanit KSS Energia ja Fennia toivat omat näkökulmansa seminaariin. KSS Energian toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen puhui ilmastoteoista, joihin jokainen kansalainen ja yrittäjä voi itse vaikuttaa. Fennian Kirsi Rouhiainen käsitteli haastattelumuotoisessa puheenvuorossaan hyvinvointia ja yrittäjien riskien hallintaa.
KSS Energian toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen.
Fennian myyntijohtaja Kirsi Rouhiainen Hannu Lehtisen haastattelussa.
Elinvoiman kehittäjä palkittiin
Kymen Yrittäjät halusi nostaa esiin tahon, joka on osallistunut elinvoiman kehittämiseen maakunnassa.
–Toki jokainen kunta ja jokainen kunnanjohtaja kokee, että heidän kuuluisi saada tämä kunniakirja ensimmäisenä. Kymen Yrittäjät halusi kuitenkin nostaa esiin jatkuvan asenteen yrittäjämyönteisen ja elinvoimaisen maakunnan kehittämisessä. Elinvoiman kehittäjä -kunniakirjan sai Kouvolan Sanomat, joka on huomioinut yrittäjyyttä ja ollut kannustavasti yhteistyössä yritysten kanssa.
Kunniakirjan vastaanotti Kouvolan Sanomien päätoimittaja Petri Karjalainen. Hän sanoi lehden tekevän hyvin tiivistä nettiseurantaa, mitkä aiheet kiinnostavat lukijoita. Siellä korostuu erityisesti yrittäjä tarinat ja niistä yrittäjien henkilötarinat.
–Kiitos teille yrittäjät, te olette kiinnostavia ihmisiä, Karjalainen kiitti.
Kouvolan Sanomien päätoimittaja Petri Karjalainen.
Työelämä muuttuu, sarjakuvat kehittyvät
Valmentaja Petteri Kilpinen herätteli yleisöä työelämän muutoksen havainnoillaan. Hän nosti esiin työelämän muutoksen inhimillisempään suuntaan, vaikka teknologian rooli kasvaa koko ajan.
–Uskon, että parhaiden johtajien menestys perustuu tapaan, jolla he saavat ihmiset seuraamaan heitä ja heittäytymään innostuneena työhönsä. Sillä innostuneet ihmiset ovat sitoutuneita, halukkaita oppimaan ja tuottavat enemmän, kertoi Petteri Kilpinen.
Liike-elämän valmentaja Petteri Kilpinen.
Sarjakuvataiteilija, yrittäjä Arttu Seppälä kertoi loputtoman positiivisena ja kannustavana, miten hän vaimonsa Liisan kanssa on luonut sarjakuvan pohjalaisesta asenteesta.
–Loputon itseluottamus voi parhaassa tapauksessa jopa korvata puuttuvat taidot, Seppälä rohkaisi. Saa sinut ymmärtämään notta soot paras.
Hän totesi, että riittää, kun huoneessa on yksi pohjalainen, niin itseluottamus tarttuu. Seppälä korosti luottamusta itseensä, joka heillä on tullut kokemuksen kautta.
–Aina, kun on kuunneltu neuvoja muilta, on ne menneet pieleen, koska neuvojalla on tavoitteet eri kohdassa kuin meillä.
Sarjakuvataiteilija, Pöyrööt-sarjakuvan käsikirjoittaja Arttu Seppälä.
Isoisän lampusta voimaa
Seminaarin pääpuhuja muusikko Marko Vuoriheimo alias Signmark kertoi tarinansa, joka on perustunut nousuun yleisiä asenteita vastaan. Hän on tehnyt musiikkia, vaikka sen ei pitäisi olla kuurolle mahdollista. Hän on perustanut tulkkauspalvelun lisätäkseen kuurojen tasavertaisuutta ja luonut digitaalisen sovelluksen, jonka avulla tulkki voi olla kaikkialla, missä tarvitaan. Vuoriheimon näkemys on se, etteivät kuurot tarvitse tulkkia, vaan kuulevat. Viittomakieli on yksi maailman kielistä muiden joukossa.
–Menestymisen avain on vuorovaikutus, kiteytti Vuoriheimo viestinä. Anna toisille mahdollisuus, että saat itsekin mahdollisuuden. Älä epäröi, vaan ratkaise ongelmat itse.
Hän kertoi esikuvakseen isoisänsä, joka muotoilijamestarina tarjosi näkemystään Helsingin Esplanadin valaistukseksi. Sellaiseksi, mikä se on vielä tänä päivänäkin.
Asennepuhuja ja viittomakielinen rap-artisti Marko Vuoriheimo alias Signmark.
