21.1.2017 klo 19:54
Uutinen

Yrittäjyyttä juhlistettiin sata lasissa

Keski-Suomen Yrittäjäjuhla kokosi 21.1. Jyväskylän Paviljongin jälleen täyteen yrittäjiä ja heidän sidosryhmiään. Juhlan kohokohtana julkistettiin Maakunnallinen Yrittäjäpalkittu ja jaettiin kahdeksan paikallista Yrittäjäpalkintoa sekä onniteltiin muita vuoden 2016 Paikallisyhdistyksien Yrittäjäpalkinnon saaneita yrittäjiä.

Vuoden 2016 Maakunnallisessa Yrittäjäpalkinnossa haluttiin korostaa biotalouden merkittävyyttä yhtenä strategisena kärkenä maakunnassamme. Palkinto myönnettiin multialaiselle Metsä Multia Oy:lle. Palkinnon vastaanottivat veljekset Aki ja Kai Laaja.

Juhlan puheissa luotiin katsausta menneeseen sataan vuoteen ja katsottiin tulevaan

Vuosi sitten Keski-Suomen Yrittäjäjuhlaa vietettiin digitaalisuusteemalla. Tuolloin Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen totesi digitaalisuuden koostuvan ykkösistä ja nollista. Tänä vuonna samat numerot ovat teemassa jälleen keskeisesti läsnä.

-Ykkönen on nyt saanut peräänsä kaksi nollaa. Juhlimme siis yrittäjyyttä ja itsenäistä Suomea sata lasissa, nostatti Salminen Yrittäjäjuhlan avauspuheessaan.

Puheessaan Salminen vertasi satavuotiaan Suomen historiaa yritysten kehityskaareen. Teemoiksi nousivat myös yhteiskuntarakenteiden muutos, kuntavaalit sekä sote-uudistus. Salminen korosti puheessaan yrittäjien elinvoimamerkitystä palveluiden tuottajina jatkossa.

-Aidosti kilpailluilla markkinoilla kannattavan liiketoiminnan aikaansaaminen edellyttää myös sitä että sekä asiakkaat ja henkilöstö ovat tyytyväisiä yritysten toimintaan ja saamiinsa palveluihin. Ainoastaan monopoliasemassa olevat yksityiset tai julkiset toimijat voivat unohtaa asiakkaiden ja henkilöstönsä tyytyväisyydestä huolehtimisen. Siksi tuleekin varmistua, että kilpailu toimii ja etenkin pienillä yrityksillä on mahdollista osallistua palvelujen tuottamiseen, korosti Salminen.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen nosti puheenvuorossaan esiin työn murroksen. Mitä teemme, kun kone korvaa entistä enemmän henkistä työtä? Ensimmäiseen koneaikaan vastattiin kehittämällä peruskoulutus, sosiaaliturva ja kilpailulainsäädäntö. Toiseen koneaikaan pitää päivittää koulutusjärjestelmä tukemaan elämän kestävää oppimista, uudistaa sosiaaliturvajärjestelmä niin, että aina kannattaa ottaa vastaan työtä ja on panostettava kilpailuun ja sekä digitalisaatioon. Pentikäinen korosti, että olennaista on luoda työmarkkinamalli, joka sopii avoimen talouden maailmaan sekä tukee yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Sellaisessa mallissa on sopimisen vapaus, koska jokainen yritys kohtaa eri tavalla kilpailun, joka on usein kansainvälistä. – Pienen maan paras turva on terve talous, Pentikäinen muistutti.

Emeritusprofessori Esko Valtaoja villitsi yleisön ja muistutti juhlapuheessaan yrittäjiä Suomen uskomattomasta menestystarinasta ja siitä, että arjen keskellä ei pidä unohtaa mustia laseja silmilleen vaan katsoa tätä päivää positiivisella vireellä.

-Niin maailma kuin satavuotias Suomikin on millä tahansa mittarilla mitattuna uskomaton menestystarina. Elämme hyvinvoinnissa, jota kukaan ei olisi osannut edes kuvitella vuonna 1917.

Puheiden lopuksi juontaja Kari Tyni johdatti Valtaojan ja Pentikäisen mielenkiintoiseen keskusteluun, jossa mietittiin yrittäjyyden ja Suomen sataa mennyttä ja sataa tulevaa vuotta. Keskustelussa nousi esiin yrittäjyyden taitekohdat Suomen historiassa, yrittäjien vaikuttaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, tulevaisuuden näkymät sekä yrittäjyyden muutos.

Juhlan teema Suomi 100 – Yrittäjyyttä sata lasissa näkyi illassa monimuotoisena tarjontana

Juhlavan auditorio-osuuden viihteestä vastasivat Mieskuoro Sirkat kapellimestarinaan Nikke Isomöttönen. Iltaosuutta vietettiin Paviljongin kolmannessa kerroksessa, jossa vieraita hemmoteltiin upeilla puitteilla ja monimuotoisella ohjelmalla. Illan sata lasissa –tunnelmasta vastasivat laulaja Aki Samuli, Pete’s Duelling Pianos Petri Haapasalo, Flawless DJ’s sekä Iinuska.

Yrittäjäjuhlan yhteistyökumppaneina toimivat: Elisa, Keskisuomalainen, OP, Ilmarinen, Jykes, Kesko, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, Ely-keskus, ISKU, Agency of Interest Vastavirta, Jämsek, Kehittämisyhtiö Karstulanseutu, Kehittämisyhtiö Keulink, SSYP Kehitys, Kehittämisyhtiö Witas, Ääneseudun Kehitys, Cutline, Vigiar Solutions sekä Technopolis.