Yrittävästä Lakeudesta poimittua: Vastuullinen edelläkävijä

Julkaistu alunperin Yrittävässä Lakeudessa 1-2021

Ilvesjoella toimiva perheyhtiö Pramia Oy on ollut edelläkävijä Suomessa alkoholituotteiden kehittämisessä ja koko maailmassa tuotannon ympäristöystävällisyydessä.

Pramian tarinan alku juontaa juurensa vuoteen 1990, jolloin yrittäjä Marko Mäkinen osti vanhemmiltaan elinkelvottoman maatilan, jossa suku oli asunut jo neljän sukupolven ajan.

­­–Tämä on muuten ensimmäinen Suomessa ASP-lainalla ostetut maatilan rakennukset, Marko naurahtaa.

Marko oli hiljattain valmistunut agrologiksi ja mietti, mitä isän rakentamassa tiilinavetassa voisi alkaa tekemään.

–Vaimoni paappa oli karvialainen sahtimestari ja aloin miettimään, että mitäpä jos alkaisi valmistamaan sahtivierrettä. Siitä se ajatus sitten lähti, Marko muistelee.

Seuraavana vuonna yritys alkoi myydä valmista sahtia Alkoihin.

–Myöhemmin saimme myydä sahtia myös suoraan täältä Alkon aukioloaikoina, Marko sanoo.

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995 alkoholiluvat jaettiin uudelleen. Siihen asti Suomessa oli ollut vain yksi alkoholilupa Alkolla ja kaikki kotimaiset alkoholin valmistajat olivat olleet sen luvan alla.

–Me saimme luvan numero yksi. Siinä tehtiin pala suomalaista historiaa, kun me saimme kieltolain jälkeisen ajan ensimmäisen myönnetyn luvan itsellemme, Marko kertoo.

Tuulivoimala omalla rahalla

Vuonna 2009 tehtaan läheisyyteen pystytettiin omalla rahalla hankittu tuulivoimala. Sen ja tehtaan välille rakennettiin oma sisäinen sähköverkko.

Pramia on Suomen ensimmäinen täysin hiilipäästötön tuotantolaitos ja tuulisähköä on tuotettu enemmän kuin tehdas kuluttaa.

–Nyt tuulivoimalamme on ollut toista vuotta käyttämättä rikkoutumisen takia. Vähän on vielä asiat kesken, että lähdetäänkö rakentamaan uutta vai mitä tehdään. Hyvin se on kyllä sähköä tuottanut näinä vuosina ja vaikka sen omalla rahalla rakensin ilman mitään syöttötariffia, niin suurin hyötyjä siitä on ollut Jalasjärven kunta tai siis Kurikan kaupunki. Ne on saaneet laskettua kiinteistöveroa aika mukavasti, Marko toteaa.

–Nyt jos lähdetään uutta rakentamaan, niin ollaan samassa tilanteessa kuin vuonna 2009, että ei siihen saa mitään tukia. Meidän omamme oli tuolloin 130. tuulivoimala Suomessa ja nyt niitä on noin 700. Olin silloin jälleen kerran taas liian aikaisin liikkeellä. Hetken, kun olisi malttanut odottaa, niin siihen olisi saanut jotakin tukiakin, Marko jatkaa nauraen.  

Pullotkin omasta takaa

Kun Pramia aloitti pullojen valmistamisen 2005 vuonna se oli ensimmäinen väkevien juomien valmistaja maailmassa, joka alkoi tekemään muovipullonsa itse.

Vuonna 2012 Pramia osti Toholammilta konkurssiin menneen kierrätysmuovitehtaan ja Pramian rinnalle syntyi tytäryhtiö Pramia Plastic.

Pramian tuotteet pullotetaan sataprosenttisesti kierrätysmuovista tehtyihin pulloihin.

–Meillä pullot on täysin kierrätysmateriaaleista tehtyjä. Esimerkiksi Coca-Colalla on tällä hetkellä tavoite, että heidän pulloissaan käytetystä muovista puolet olisi kierrätettyä ja puolet neitseellistä, Marko kertoo.

Pullojen raaka-aineena käytetään kuluttajien kauppoihin palauttamia muovipulloja. Toholammin tehtaalla palautuspullot murskataan, pestään ja sulatetaan muovirakeiksi. Muovirakeet kuljetetaan Jalasjärvelle, missä niistä tehdään pulloaihioita.

–Rekkakuormallisesta muoviraetta me saamme tehtyä 1,35 miljoonaa pulloaihiota. Ennen muoviraetta rekkaan mahtui kuusikymmentätuhatta lasipulloa, satatuhatta tölkkiä tai kuusisataatuhatta pulloaihiota. Muovirakeen ansiosta saamme säästettyä sekä ympäristöä että omia kuljetuskustannuksiamme, Marko selvittää.

Muovituotannosta syntyvät sivutuotteet hyödynnetään ja jalostetaan. Merkittävä osa muovituotteista menee vientiin ja kysyntää olisi enemmänkin.

–Tavaraa menisi ympäri maailmaa, mutta olemme ajatelleet, että mitä lähemmäksi saadaan menemään, sen parempi. Ei se vienti tuonne eksoottisiin maihin ole niin helppoa, Marko hymähtää.

Uusia ideoita tulee kuin pulloja liukuhihnalta

Markolla riittää ideoita ja intoa kehittää ja kokeilla uutta. Hänen päässään esimerkiksi Vaalikone on muotoutunut Boolikoneeksi, jolla voi suunnitella juuri omiin tarpeisiinsa sopivan boolin.

–Vaalikoneelle meillä ei ollut käyttöä, mutta siitä lähti sitten jalostumaan Boolikone, josta saa booliin sekä reseptin että ostoslistan, Marko sanoo.

Neljä vuotta sitten aloitettiin monenlaisiin sidontoihin tarvittavien muovivanteiden valmistus, jotka sopivat kaikkiin markkinoilla oleviin käsi- ja automaattisidontakoneisiin.

­–Meillä on muovivanteen valmistamiseen Pohjoismaiden modernein linjasto, ja me myymme niitä suoraan omasta verkkokaupastamme ilman välikäsiä, Marko kertoo.

Parisen kymmentä vuotta sitten Marko päätti, että Jalasjärven tehtaan yhteyteen tarvitaan konehalli lentokoneille. Tuumasta toimeen ryhdyttiin marraskuun alussa ja konehalli valmistui 11. marraskuuta. Viime vuonna konehalli koki muodonmuutoksen ja sinne avattiin heinäkuussa tehtaanmyymälä, jonka yhteydessä on myös kahvio.

Mitä Pramia edellä, sitä muut perässä

Pramia Markon johdolla on ollut monesti ja monessa asiassa ensimmäisenä liikkeellä, joskus liiankin ajoissa.

–Vuosien saatossa on tullut huomattua, että jos olet oikein paljon edellä, se vastaa samaa kuin olisit yhtä paljon jäljissä. Se on aika kivikkoinen tämä pioneerin työmaa, Marko toteaa nauraen.

–Kesällä sattui hauskasti, kun meillä oli Hesarin etusivulla mainos, jossa me kerroimme olevamme hiilipäästötön tuotantolaitos jo kymmenen vuotta. Seuraavana päivänä oli ison suomalaisen toimijan mainos, jossa he kertoivat olevansa hiilipäästötön vuonna 2035. Siinä tuli sellainen tunne, että olemme tehneet oikeita valintoja, kun tällainen yritys on nyt siinä pisteessä, mihin iso toimija tähtää pääsevänsä 25 vuotta meitä myöhemmin, Marko naurahtaa.