Yritykset kumppanina luomaan hyvinvointia maakuntaan
Pohjois-Karjalan Yrittäjien soteryhmä lausui mielipiteensä hyvinvointialueen palvelustrategia-luonnokseen. Luonnos antaa hyvän kuvan hyvinvointialueen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Soteyrittäjät kiinnittävät huomiota erityisesti luonnoksessa kautta linjan käytettyyn me muotoon, joka korostaa asian olevan yhteinen, jonka ymmärrämme tarkoittavan paitsi henkilöstöä myös organisaation ulkopuolella olevia tahoja kuten yritykset, kolmas sektori, kunnat ja etenkin koko maakunnan väestö.
Yrittäjien lausunnossa nostettiin esiin yrittäjyys ja sen mukanaan tuoma elinvoiman näkökulma. Yrittäjät eivät lähteneet ottamaan kantaa tai asettamaan kolmea eri palveluverkko skenaariota järjestykseen.
- Palvelujen keskittäminen voisi antaa mahdollisuuden pienille yrityksille tuottaa palveluja niille alueille, joissa ei ole täyden palvelun sote-asemaa. Toisaalta taas maakunnan mahdollisimman kattavat, alueellisesti laajasti ja tasapuolisesti jakautuvat sote-asemat ylläpitävät koko maakunnan elinvoimaa, toteaa Pohjois-Karjalan Yrittäjien soteryhmän puheenjohtaja Hannu Urjanheimo.
Yleisesti keskustelussa tulee usein esille ostopalveluiden kalleus ja niiden vaikutus talouden toteutumaan. Näin myös tässä luonnoksessa.
- Mielestämme olisi syytä avata kustannuksia ostopalveluiden osalta, johon kuuluvat myös ostot esim. KYS:sta ja isoilta osin monikansallisilta yrityksiltä. Nyt ostopalvelut käsitellään isona yhtenä kokonaisuutena, jolloin jää helposti käsitys siitä, että maakunnan pienet yritykset ovat hyvinkin isossa roolissa tässä asiassa, kommentoi Urjanheimo.
Pohjois-Karjalan Yrittäjien mielestä maakunnan elinvoiman ylläpitämiseksi keskussairaalan säilyminen 24/7 päivystyssairaalana ja laadukkaan perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen ylläpitäminen ovat kokonaisuudessaan erittäin tärkeät. Nämä toiminnat on tuotettava hyvinvointialueen omana tuotantona. Myös pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto kuuluvat julkisen tuotannon piiriin. Muita toimintoja on syytä katsoa avoimesti ja ennakkoluulottomasti – voiko yksityistä palvelua hyödyntää enemmän.
- Henkilökunnan rekrytointi on yhä haastavampaa sekä yksityisellä että julkisella puolella. Se on meidän yhteinen ongelmamme. Ehdotamme yhteisrekrytointia, kertoo Urjanheimo
Pohjois-Karjalan Yrittäjät on erittäin tyytyväinen, että monituottajamalli on nostettu omalla otsikoinnilla palvelustrategialuonnokseen. Julkisen toimijan oman toiminnan kustannusten laskeminen ja auki purkaminen on ollut yrittäjäjärjestön tavoite jo vuosikymmeniä.
Yrittäjät toivoo lisättävän monituottajuuteen avoimesti toteutettavan markkinavuoropuhelun ja hankinnat toteutetaan siten, että myös mikro- ja pk-yrityksillä on edellytykset menestyä tarjouskilpailuissa. Esimerkiksi osatarjousten hyväksyminen ja alihankintaverkostojen hyödyntäminen on mahdollistettava.
- Kun puhutaan monituottajuudesta, niin mielellämme näkisimme, että kuntien, järjestöjen ja muiden kumppaneiden joukossa mainittaisiin myös sanalla yritykset, sanoo Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg.
Maakunnan asukkaat haluavat valinnanvapautta ja palveluseteli mainitaan vain kerran tässä palvelustrategialuonnoksessa.
- Toivomme, että hyvinvointialue hyödyntää tarkoituksenmukaisella tavalla palvelusetelijärjestelmiä, henkilökohtaisia budjetteja sekä ostopalveluita. Jos hyvinvointialue ei pysty saavuttamaan hoito- tai hoivatakuuajan määräaikoja tulee sen myöntää palveluseteli asukkaille, painottaa Blomberg.
Lisätietoja:
Soteryhmän puheenjohtaja Hannu Urjanheimo, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, p. 050 588 6141, hannu@ilonakoti.fi
Toimitusjohtaja Merja Blomberg, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, p. 050 367 5194, merja.blomberg@yrittajat.fi
