Yritykset, nyt herätys! Jäämme jalkoihin verkossa!
Suomalaiset yritykset myyvät verkossa EU:n keskiarvoa vähemmän. Uhkana on, että suuri osa suomalaisten kulutuksesta siirtyy ulkomaisiin yrityksiin. – Tarvitsemme digiherätyksen, jotta markkinat eivät siirry kokonaan muualle, sanoo tilanteesta huolestunut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Vuonna 2015 kaikkien pohjoismaalaisten tekemistä ulkomaisista verkkokauppaostoista 17 % tehtiin ruotsalaisista, 7 % tanskalaisista ja vain 1 % suomalaisista verkkokaupoista.
Verkossa myyvien pk-yritysten osuus oli Suomessa peräti 42 prosenttia johtomaata Ruotsia pienempi.
Verkkokaupan vähäisyys tuodaan esiin valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportissa, joka julkaistiin torstaina. Raportissa arvioidaan yritysten investointien edistämistä. VTV haastatteli arviointiaan varten lähes 100 yritysjohtajaa, virkamiestä ja muuta asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa.
– Olen erittäin huolestunut siitä, miten paljon Suomi on jäljessä muita Pohjoismaita verkkokaupassa. Myymme verkossa selvästi vähemmän ulkomaille kuin muualla EU-alueella. Tarvitsemme digiherätyksen, jotta markkinat eivät siirry kokonaan muualle, sanoo toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– Kyse ei ole vain verkkokaupasta, vaan pk-kentällä on erittäin suuri tarve myös laajemmin vahvistaa digitaalista osaamista. Juuri alkanut Yrittäjän digikoulu on yksi tapa lisätä ymmärrystä ja kannustaa yrittäjiä panostamaan digitaalisuuteen, Pentikäinen muistuttaa.
Hänen mukaansa VTV:n raportti myös osoittaa, että Suomen työmarkkinoilla on paljon kehittämistä.
– Annamme sielläkin muille kilpailuetua. Meillä kehitys on heikentynyt viime aikoina suhteessa kilpailijamaihin. On korkea aika uudistaa työmarkkinoita, Mikael Pentikäinen painottaa.
Myös komissaari Katainen huolestui
Huolen suomalaisten verkkokaupasta nosti esille myös EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen vieraillessaan Suomen Yrittäjissä loppiaisen tienoilla.
– Harrastan eränkäyntiä ja yritin löytää eri puolelta Eurooppaa harrastusvälineitä. Sitten löysin Suomesta usean niitä tarjoavan yrityksen. Yritin tilata niitä Belgiaan, mutta 20 yrityksestä vain yksi suostui toimittamaan tavaraa ulkomaille, Katainen kuvaili.
Sama ongelma toistui monien muidenkin Kataisen Suomeen tekemien verkkokauppaostosten kohdalla.
– Kauppa on tänä päivänä kansainvälistä ja kannustaisin suomalaisia yrittäjiä lähtemään tähän mukaan. Monelle asiakkaalle kaupan kotimaalla ei ole mitään merkitystä, Katainen totesi.
– Toivoisin, että suomalaiset yrittäjät käyttäisivät digitaalista teknologiaa ja myisivät asiakkaille siitä huolimatta, missä päin maailmaa he ovat, Katainen arvioi.
Ostetaan kyllä, mutta ei myydä tarpeeksi
Suomalaiset kuluttajat ostavat verkosta selvästi EU:n keskitasoa enemmän – ja paljon ulkomaisista verkkokaupoista. Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä jopa 49 prosenttia suomalaisista kuluttajista kertoi tehneensä ostoksia ulkomaisessa verkkokaupassa viimeisten kolmen kuukauden aikana.
Euroopan komission indeksissä Suomi oli vertailumaista ainoa maa, joka jäi EU:n keskiarvon alapuolelle sekä verkossa myyvien pk-yritysten osuudella mitattuna että verkossa ulkomaille myyvien pk-yritysten osuudella mitattuna.
Verkossa myyvien pk-yritysten osuus oli Suomessa peräti 42 prosenttia johtomaata Ruotsia pienempi.
Satsauksia markkinointiin
Syytä suomalaisten verkkokauppojen verrattain huonoon menestykseen voidaan valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan hakea markkinoinnista. Suomalaiset osaavat tehdä teknisesti hyviä verkkokauppoja, mutta he eivät osaa markkinoida niitä, eivätkä asiakkaat löydä niitä.
Suomalaisten verkkokauppojen kielivalikoima on monesti liian suppea. Monissa maissa suuri joukko kuluttajia ei osaa englannin kieltä. Verkkokaupan opetusta tulisi lisätä sekä ammattikouluissa että korkeakouluissa.
Mahdollisina keinoina tilanteen parantamiseksi on raporteissa esitetty mm. peruskoulutuksen kehittämistä siten, että peruskoulusta valmistuneilla olisi nykyistä paremmat puhe- ja esiintymistaidot.
Raportissa esitetään myös Markkinoinnin kehittämiskeskuksen (Makes) perustamista.
Markkinointialan keskeiset liitot, Mainostajien Liitto, MARK Suomen Markkinointiliitto ja Markkinoinnin, Teknologian ja Luovuuden Liitto MTL, suhtautuvat Makes-aloitteeseen erittäin myönteisesti ja ovat halukkaita edistämään kehittämiskeskuksen aloitusta ja toimintaa. Markkinointialan liitot ovat valmiita käynnistämään ehdotetun keskuksen suunnittelun.
Jari Lammassaari
