Yritysten ensiapuvalmiudessa pahoja puutteita – ”Tulee monelle yllätyksenä”
Yrityksessä saatetaan olla siinä uskossa, että ensiapuvalmius on kunnossa. Tarkistuskäynti voi muuttaa tilanteen.
Vuodesta 2005 ensiapualalla toiminut yrittäjä toivoo yrityksiltä parempaa valmiutta työtapaturmien varalle.
– Teemme vuosittain 6500-7000 käyntiä erilaisissa yrityksissä ja organisaatioissa yksityisellä ja kunnallisella puolella. Ensiaputarvikkeiden taso vaihtelee, mutta yleisesti ottaen ensiapuvalmiudet ovat puutteellisia, Safedon yrittäjä Marko Parviainen sanoo.
Ensiapuvalmiuteen sisältyy paitsi ensiapukaappi, myös alan koulutukset. Jälkimmäinen osa-alue on Parviaisen mukaan paremmalla tolalla, sillä moni asiakas saattaa edellyttää niiden pitämistä ajan tasalla.
Suomessa työpaikkojen ensiapuvalmiutta säätelee työturvallisuuslaki ja sen 46. pykälä. Laki ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteinen, sillä vaadittavaan valmiuteen vaikuttaa muun muassa yrityksen toiminnan laajuus, sen henkilöstömäärä ja työolosuhteet. Aluehallintoviraston ”Ensiapuvalmius työpaikoilla” -ohjeistuksessa määritellään kolme riskiluokkaa, joista vähäisin käsittää toimistotyön, jossa riski on pienin.
Seuraava riskiluokka on ”ilmeinen”. Se koskee pääsääntöisesti esimerkiksi rakennusalan ja teollisuuden työpaikkoja. Kolmas luokka on ”erityinen”, jolloin työssä voi olla palovamma-, kemikaali- tai sähkötapaturmariski.
– Riskit voivat vaihdella myös yksittäisen yrityksen sisällä. Rakennuksen tietyssä osassa voidaan tehdä toimistotyötä kun taas teollisuushallissa voi olla ilmeinen riski ja jossain yksittäisessä työvaiheessa erityinen riski, Parviainen selvittää.
Hän on huomannut, että työn touhussa ensiapukaapin päivittäminen saattaa unohtua pitkäksi aikaa.
– Tahtoo käydä niin, että kun välineitä ei tarvita päivittäin, ne ehtivät vanhentua. Yrityksessä voi olla mielikuva, että asiat ovat kunnossa, mutta kun käydään tarkistuskierroksella niin selviää, että välineistöä on verrattain vähän ja kriittisiä tuotteita voi puuttua. Se tulee monelle yllätyksenä.
Parviaisen mukaan kyse ei ole kustannuksista, sillä ensiapuvalmius maksaa yritykselle kymmenistä euroista joihinkin satoihin euroihin.
Ensiaputarvikekin voi vanhentua
Toukokuun lopussa voimaan tullut EU:n MDR-asetus (Medical Devices Regulation) tiukentaa lääkinnällisten laitteiden tiettyjä vaatimuksia. Lääkinnällisiltä tuotteilta edellytetään jatkossakin muun muassa päiväysmerkintä.
– Jos tuote vanhentuu, se ei ole välttämättä enää steriili. Jos esimerkiksi silmänhuuhteluaine ei ole steriili, se ei ole sovellu ensiapukäyttöön.
Entä jos työpaikalla sattuu tapaturma eikä ensiapuvalmius ole lain edellyttämällä tasolla? Moni saattaa miettiä, vaikuttaako tämä vakuutusturvaan. Fennia vakuutusyhtiön palvelupäällikkö Sanna Helve-Tuomaisen mukaan ei.
– Työntekijät ovat työpaikalla vakuutettuja lakisääteisellä työtapaturmavakuutuksella, eikä tätä vakuutusturvaa heikennä puutteellinen ensiapuvarustus. Sen sijaan vakuutusyhtiönä suosittelemme ensiapuvälineistön pitämistä kunnossa ja ajan tasalla, jotta apua tarvitsevat ihmiset saavat tarvittaessa nopeasti hoitoa ja mahdolliset lisävahingot voidaan välttää, Helve-Tuomainen sanoo. Hänen mukaansa esimiesten tulee tietää vastuunsa ja huolehtia työturvallisuudesta.
– Esimieheen voidaan kuitenkin kohdistaa tutkinnallisia toimenpiteitä, hän huomauttaa.
Kuva: Getty Images
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
