Pk-yritysbarometri 1/2023
Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2023 Pk-yritysbarometri perustuu 4 650 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi
ajankohtaisena aiheena tarkastellaan sähkön hinnan nousun vaikutuksia.
Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä
Helsingissä 16.2.2023
Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät
Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj
Ilona Lundström
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö
TIIVISTELMÄ
Vielä alkuvuonna 2022 pk-yritysten näkymät olivat parantuneet selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen ja suhdanneodotukset olivat nousemassa voimakkaasti. Tilanne muuttui, kun Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen alettua hintojen nousu, ulkomaankaupan väheneminen, energiakriisi ja yleisesti lisääntynyt epävarmuus heikensivät investointien ja yksityisen kulutuksen näkymiä.
Poikkeuksellinen tilanne heijastuu edelleen suoraan pienten ja keskisuurten yritysten näkymiin lähiajan
suhdannekehityksestä. Odotukset ovat laskeneet voimakkaasti.
Odotusten laskua selittävät osaltaan Venäjän hyökkäyssota, sen aiheuttama energiakriisi sekä kiihtynyt kustannusten nousu. Tämän odotetaan näkyvän negatiivisesti kaikilla keskeisillä markkina-alueillamme myös vuonna 2023. Talouden suunta riippuu paljon esimerkiksi sodan, korkotason ja kustannusten kehityksestä.
Suhdannenäkymien saldoluku laski syksyn jo valmiiksi negatiivisesta lukemasta 13 yksiköllä arvoon –18. Viime kevään pk-yritysbarometriin verrattuna laskua on 29 yksikköä. Pk-yrityksistä 16 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 34 prosenttia arvioi niiden heikkenevän.
Odotukset liikevaihdon kasvusta matalalla ja epävarmuus vähentää investointeja
Kokonaisuudessaan pk-yritysten arviot liikevaihdon kehityksestä vaikuttavat olevan useimpia talousennusteita negatiivisempia. Saldoluku romahti syksyn barometrista neljätoista yksikköä ja saa arvon yksi.
Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan heikentyneet voimakkaasti. Odotukset kannattavuudesta ovat alempana kuin kertaakaan viimeiseen 30 vuoteen. Epävarmuus tulevasta on niin
suurta, että saldoluku laski syksyn valmiiksi alhaiselta tasolta viisi yksikköä. Saldoluku saa voimakkaasti negatiivisen arvon –19.
Hieman aiempaa harvempi pk-yritys odottaavakavaraisuutensa paranevan. Vakavaraisuuden saldoluku laski edellisestä barometrista kuusi yksikköä arvoon miinus neljä. Odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat huonommat kuin vuosi sitten, jolloin saldoluku oli 14.
Pk-yritykset vähentävät investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyy lukemaan –21.
Saldoluvun arvo laski syksystä yhdeksän yksikköä. Investointiodotusten heikko kehitys on todennäköisesti yhteydessä poikkeuksellisen suureen epävarmuuteen sodan jatkumisesta, talouskasvun nopeudesta ja toimintaympäristön muutoksista.
Pk-yritykset varovaisina henkilöstön määrän lisäämisen suhteen
Sodan huomattavat negatiiviset vaikutukset ja hyvin epävarmat tulevaisuuden näkymät ovat lievästi heikentäneet odotuksia henkilöstön määrän kehityksestä. Vain 14 prosenttia pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan yli kymmenes yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän.
Odotusten saldoluku saa arvon yksi, joka on kuusi yksikköä syksyä alhaisempi. Edelleenkin suuri enemmistö, eli 73 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.
Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä
Yrityksille uudistuminen on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Kriisien seurauksena taloudessa
tapahtuu ennalta-arvaamattomia muutoksia, jotka vaativat uutta teknologiaa ja uutta tapaa toimia.
Murrosvaiheessa syntyy usein uusia voittajia. Teknologisen kehityksen ja digitalisaation murrosvaiheeseen mukaan pääsy mahdollistaa pk-yrityksille menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Noin viidennes yrityksistä onkin ottanut käyttöön uutta teknologiaa ja yli puolet on kouluttanut henkilöstöään. Lisäksi miltei kolmannes yrityksistä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita.
Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen rajalliset, joten kasvua on haettava ulkomailta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisesti ennakkomaksua vastaan. Näin tekee 51 prosenttia yrityksistä. Pandemia-aikana näin toimivien yritysten määrä kasvoi hiukan normaalioloihin verrattuna heijastaen lievää varovaisuuden lisääntymistä. Syksyyn 2022 verrattuna ennakkomaksun yleisyys on laskenut neljällä prosenttiyksiköllä.
Kustannusten odotetaan jatkavan nousuaan
Tuotantokustannusten nousuodotukset pysyvät korkealla. Lisäksi yritysten omien tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvara on laskenut viime syksystä. Tuotantokustannusten odotetaan nousevan jopa yli puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen. Hieman yllättäen tilannetta helpottaa se, että palkkojen osalta nousuodotukset ovat suhteellisen maltillisia siitäkin huolimatta, että moni ala potee työvoimapulaa.
Haastavaksi nykytilanteen tekee se, että tuotantokustannusten arvioidaan olevan samaa tasoa ja kasvavan yhtä nopeasti tai jopa nopeammin kuin vahvan talouskehityksen oloissa. Nyt nopeaan kustannusten nousuun joudutaan sopeutumaan hyvin epävarmoissa olosuhteissa.
Epävarmuus vähentää ulkoisen rahoituksen käyttöä
Pankkitoiminnan sääntely ja pandemian seurauksena tapahtunut yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä. Suhteessa syksyn barometriin ulkoisen
rahoituksen käyttö on vähentynyt lievästi. Barometrin tulosten perusteella rahoituksen yleinen saatavuus näyttäisi säilyneen suunnilleen samalla tasolla kuin syksyllä. Rahoituksen hakuaikomukset ovat pysyneet lähes edellisen barometrin tasolla, vaikka sodan jatkuminen ja epävarmuus aiheuttavat investointiaktiviteetin vaimeutta.
Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa
yleistä, ja sen osuus on kääntynyt tässä barometrissa lievään kasvuun aiemmasta. Finnveran rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan: lähes viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen. Lisäksi pankkirahoitusta hakeneista 28 prosenttia kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta.
Ennakoitua haastavammasta vuodesta huolimatta pk-yritysten maksuvaikeuksien määrä ei kasvanut loppuvuoden aikana. Tässä barometrissa 15 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.
Suhdannetilanne vaatii sopeutustoimia, samaan aikaan sopivasta työvoimasta on pulaa
Nopeasti muuttuva ja vaikea toimintaympäristö heijastuu yritysten sopeuttamistarpeeseen. Nyt heiman yli viidennes yrityksistä suunnittelee sopeuttamistoimia. Tarve sopeuttaa toimintaa on noussut vuoden takaisesta noin neljä prosenttiyksikköä. Sopeuttamistarve on kasvanut eniten vähintään 50 henkilöä työllistävillä yrityksillä.
Työvoiman saatavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi yritykset eivät palkkaa lisätyövoimaa. Rakentamisessa ja teollisuudessa työvoiman saatavuus koetaan toimialoittain katsottuna haasteellisimmaksi.
Sähkön hinnalla ollut kielteinen vaikutus joka kolmannessa pk-yrityksessä
Sähkön hinnan nousu on vaikuttanut kielteisesti liiketoimintaan tai tuotantoon noin joka kolmannessa pk-yrityksessä. Vain 40 prosenttia yrityksistä on pystynyt siirtämään vähintään osan sähkön hinnan noususta lopputuotteiden hintoihin ja hieman alle kymmenen prosenttia yrityksistä on joutunut sopeuttamaan henkilöstöään. Hintojen nousu näkyy selvästi myös investoinneissa: joka viides pk-yritys on vähentänyt investointejaan tai investointiaikeitaan sähkön hinnan takia.
75 prosentilla yrityksistä sähkön hinnan nousun kielteiset vaikutukset ovat kohdistuneet kannattavuuteen ja 38 prosentilla markkinoiden kysyntätilanteeseen. Kannattavuus on heikentynyt erityisesti teollisuudessa.
Noin 40 prosentilla kaikista pk-yrityksistä on käytössä sähkön hinnan nousuun liittyviä aktiivisia sähkön säästämistoimenpiteitä. Selvästi yleisimmät sähkön säästämistoimenpiteet ovat huonelämpötilojen säätäminen ja valaistuksen vähentäminen. Kolmannes pk-yrityksistä on myös säätänyt ilmanvaihtoaan ja lähes joka neljäs pk-yritys on ottanut käyttöön uuden energialähteen. Noin kymmenen prosenttia yrityksistä on joutunut turvautumaan tuotannon rajoittamiseen ja ajoittamiseen. Suurin osa tuotantoon vaikuttaneista säästötoimenpiteistä on tehty teollisuudessa.
Omistajanvaihdokset luovat jatkuvuutta
Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupalla, sukupolvenvaihdoksella tai yrityksen muulla omistajanvaihdoksella luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua. Kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä 14 prosentilla yrityksistä. Osuus ei ole juuri muuttunut vuoden takaisesta.
Pk-yrityksistä yhdeksän prosenttia on kiinnostunut ostamaan yrityksen tai liiketoiminnan seuraavan kahden vuoden aikana. Ostohalukkaista yrityksistä ulkopuolista rahoitusta tarvitsee 80 prosenttia.
Tiedotteet
Epävarmuus painaa pk-yritysten suhdanneodotuksia, työllisten määrä säilymässä ennallaan