Jäsenyrittäjäehdokas Petri Huru

Ulvilan Yrittäjien kysymykset jäsenyrittäjäehdokkailleen, vastaajana Petri Huru, Perussuomalaiset

---

1. Mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta turvataan korkean teknologian yrityksille osaavan työvoiman saatavuus?

Houkuttelevuus työnantajana ja kilpailukyinen palkkaus on pääosin yritysten tehtävä. Valtio luo osaltaan raamit kustannuskilpailukykyiselle ja investointeja houkuttelevalle ympäristölle, mutta keinot puuttua työvoiman saatavuuteen ovat rajalliset. Koulutus ja työperäinen maahanmuutto ovat ainoat lyhyen aikavälin keinot lisätä työvoimaa. 

Palkallaan toimeentulevat ihmiset ovat tervetulleita työskentelemään Suomeen. Kannatettavaa on myös oleskelulupajärjestelmän uudistaminen siten, että asialliset ja tuottavat henkilöt pääsevät töihin sujuvasti, kunhan samalla estetään vain näennäisesti työperäinen ja sosiaaliturvasta riippuvainen maahanmuutto maahamme. Tämä voi edellyttää muutoksia sosiaaliturvajärjestelmäämme. 

Suomessa on kohtalaisen hyvin toimivat julkiset palvelut ja sähköinen asiointi, mutta vetovoimamme ei riitä, kun monissa muissa maissa on maltillisempi tuloverotus, korkeammat nimellispalkat ja matalampi hintataso. Käytännössä siis julkisen talouden oikaisu ja verotuksen madaltaminen pitkällä aikavälillä on tavoiteltavaa.

TKI:n rahoituksen parantaminen on tärkeää ja ammatillisen koulutuksen laatua tulee parantaa. Oppisopimuskoulutus ja mestari-kisällimalli mahdollistavat myös koulutetun työvoiman saatavuutta. Mestari-kisällimallissa eri alojen seniorit kouluttavat työkokemusta vailla olevia nuoria alansa ammattilaisiksi. Mestareiksi voidaan valita sellaisia alansa ammattilaisia, joiden työuria voidaan pidentää vaihtamalla työtehtäviä kevyemmiksi. Hiljaisen tiedon merkitys osaamisen kehittymisessä on suuri, ja tätä tietoa mestari voi välittää kisälleille, vaikka ei enää työn fyysisistä vaatimuksista itse täysin selviäisikään. Tämä auttaa osaltaan pitämään myös ikääntyviä työntekijöitä mukana työelämässä.

2. Mitkä ovat Top3 sydäntäsi lähellä olevia aiheita, joihin toivot ensisijaisesti muutosta/kehitystä?

• Lupapolitiikka ja lisääntyvä sekä päällekkäinen sääntely. Ne kasvattavat hallinnollista taakkaa sekä nostavat kustannuksia. Pahimmillaan tämä estää investointeja tai jopa karkottaa niitä muualle, kuten UPM:n ja Nesteen biojalostamot Rotterdamiin.
  Tämä politiikka tulee muuttaa seuraavalla hallituskaudella ja esimerkiksi luvituksen osalta tavoiteltavaa on 1+1+1+1 malli. Yksi luukku, yksi lupa, yksi valitus ja yhden vuoden määräaika päätökselle.
  Myös EU politiikan suhteen Suomen tulee ottaa kielteisempi kanta delegoituihin säädöksiin, joilla siirretään kansallista päätösvaltaa EU:n suuntaan.
• Työnteon ja työn vastaanottaminen. Sen tulee olla aina houkuttelevaa sekä kannattavaa, jota verotuksen madaltaminen osaltaan parantaa. Houkutteleva investointiympäristö lisää työpaikkoja, joka osaltaan parantaa mahdollisuuksia oikaista julkista taloutta.
• Turvallisuus vauvasta vaariin. Laadukas koulutuspolku varhaiskasvatuksesta toiselle- tai korkea-asteelle on nuorten hyvinvoinnin ja laadukkaan työvoiman saannin kannalta tärkeää. Työelämän jälkeen on turvattava myös arvokas vanhuus. Turvallisuutta on myös tuntuvammat rangaistukset rikoksista, kun mikään muu ei enää auta.

3. Olisitko valmis nostamaan ruoan alvia?

Perussuomalaiset ovat vaihtoehtobudjetissaan ja ulostuloissaan linjanneet, että verotusta tulisi määrätietoisesti pyrkiä keventämään, mutta sitä ennen julkisen talouden kestävyys on laitettava kuntoon. Arvonlisäveron korottaminen satuttaisi eniten niitä pienituloisia kotitalouksia, joissa elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on suuri. Perussuomalaiset ovat linjanneet, että ruoan arvonlisäveroa ei tulisi korottaa. 

4. Mitkä näkisit merkittävimpinä toimina yrittäjien toiminnan tuottavuuden ja kilpailukyvyn palauttamiseksi?

Viime kädessä kyse on markkinataloudesta, ja mitä vähemmän valtio ja kunnat sekaantuvat talouden toimintaan, sen parempi. Käytännössä ennakoitava lainsäädäntö ja verotus, infrastruktuurista huolenpito ja oikeusvaltion vahvistaminen ovat tärkeimmät keinot. Luvituksen pitäisi olla nykyistä jouhevampaa ja byrokratiaa sekä päällekkäistä sääntelyä tulisi määrätietoisesti vähentää kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi. Lisäksi yrittämisen ja investointien kannustamiseksi Viron yritysveromallin suuntaan siirtymistä tulisi selvittää.

Kokonaisveroasteen pitäminen maltillisena on myös tehokasta työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa.

5. Kuntien hankintapolitiikassa on yrittäjien mielestä paljon parannettavaa ja kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Mitä mieltä olet kuntien in-house yhtiöiden toiminnan kehityksestä?

Hankintalain uudistamista siten, että julkiselle sektorille avautuisi säästöjä, valtio vähentäisi omaa liiketoimintaansa, ja syntyisi lisää kilpailua, on ehdotettu kaikkien suurien puolueiden toimesta. Perussuomalaiset siis kannattavat hankintapolitiikan kokonaisvaltaista uudistamista.
Uskon, että tässä asiassa seuraava hallitus, oli sen kokoonpano mikä tahansa, tulee etenemään uudistamisen suuntaan. Uudistus on kuitenkin toteutettava harkitusti – liian moni sinällään hyvää tarkoittava esitys on viime vuosina ajettu toteutukseen raakileena.

6. YEL-lain uudistus vuodelle 2023 nostatti paljon tunteita yrittäjien parissa. Kaipaisiko YEL-järjestelmä mielestäsi suurempaa remonttia ja millaista?

YEL-maksuja pidetään yrittäjäkentällä laajalti ylimitoitettuina ja niistä saatava hyöty ja turva koetaan vähäisiksi. Järjestelmää uudistettaessa tulee yrittäjäkenttää kuulla. Mediaaniin perustuva järjestelmä on pahimmillaan epäoikeudenmukainen ja sen tulisi perustua todellisiin tuloihin.  Vaikka järjestelmän remontointi on hankalaa siten, että kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä, on kuitenkin myös yrittäjän etu päivittää järjestelmä toimivaksi.