Kasvua tukevaa koulutuspolitiikkaa hallitusohjelmassa

Varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus paranee, kun varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja lisätään yliopistoissa. Yksityisen varhaiskasvatuksen toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa palveluseteleillä.

Perusopetuksen panostukset vahvistavat osaamista ennen toiselle asteelle siirtymistä. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää nostetaan. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen.

Lisäksi toteutetaan osaamistakuu, joka tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Selvitetään myös mahdollisuutta laajentaa joustavan perusopetuksen mallia toteutettavaksi jokaisessa kunnassa.

Ammatillisessa koulutuksessa tehostetaan ja nopeutetaan valmistumista sekä suunnataan koulutuksia erityisesti työllistäville aloille. Rahoitusmalli uudistetaan: koulutuksen järjestäjien kannustimia aiotaan vahvistaa siten, että opiskelijat suorittavat opintoja, valmistuvat, työllistyvät ja siirtyvät jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen. Lisäksi englanninkielisten ammatillisten opintosisältöjen tarjontaa lisätään.

Koulutus- ja oppisopimusten korvausasioita koskeva kirjaus on tulkinnanvarainen. Toivottavaa on, että asiaa koskeva selvitys tulee sisältämään ehdotukset oppisopimuskoulutuksen palkkauksen porrastamisesta ja työnantajille maksettavien koulutuskorvausten lisäämisestä.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään, mikä lisää osaavan työvoiman saatavuutta. Uusia aloituspaikkoja suunnataan erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä aloille ja alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Aloituspaikkojen suuntaamisessa huomioidaan niin sote- ja kasvatusalan kuin vienti- ja teollisuusmaakuntienkin tarpeet.

Jatkuvaan oppimiseen panostetaan niin, että sekä ammatillisen koulutuksen että korkeakoulujen rahoitusjärjestelmä rakennetaan tukemaan myös tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa hallitus toimeenpanee parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen t&k-toiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Koulutustarjontaa suunnataan osaajapula-aloille

Koulutuspoliittinen ohjelma on monin tavoin kasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukeva. Koulutusten työelämävastaavuutta vahvistetaan. Tuloksellisuus huomioidaan rahoituksessa nykyistä paremmin ja rahoitusjärjestelmät mahdollistavat lyhyiden täsmäkoulutusten tarjonnan kasvattamisen. Koulutustarjontaa suunnataan erityisesti osaajapula-aloille.

Hallitusohjelma on kokonaisuutena melko hyvä. Muutamat maahanmuuttoa koskevat kirjaukset herättävät kuitenkin huolta siitä, saammeko jatkossa Suomeen riittävästi kansainvälisiä osaajia ja yrittäjiä.

Suuria koulutusreformeja ei ohjelman mukaan ole tiedossa. Tämä on hyvä asia – nyt tarvitaan työrauhaa viime vuosien isojen muutosten jälkeen. Olemassa olevaa lainsäädäntöä on mahdollista rukata tarpeellisin osin hallitusohjelman esitysten mukaisesti.

Kirjauksista toteutukseen

Joustoa tarvitaan koulutusten toteutuksiin – tätä on korostettava siinä vaiheessa, kun hallitusohjelman kirjauksia aletaan viedä käytäntöön. Varsinkin pk-yrityksissä on tarve työpaikalla tapahtuvan oppimisen, verkko-opetuksen tai virtuaalisissa oppimisympäristöissä toteutettavien koulutusten lisäämiseen. Oppisopimuskoulutusta on edelleen kehitettävä ja työn opinnollistamisen malleja on otettava laajemmin käyttöön myös korkeakouluissa.

Ohjelmaa on myös konkretisoitava, sillä siinä on paljon kirjauksia, joissa puhutaan vasta asioiden selvittämisestä. Onkin tarpeen priorisoida keskeisimmät kehittämiskohteet, laatia tarkat suunnitelmat ja lähteä sitten rivakasti liikkeelle.