Millaisen koulutus- ja osaamisjärjestelmän yrittäjät tarvitsevat 2040-luvulla?

28.1.2021 | 15:10

Luonnos valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi oli hiljattain lausuntokierroksella. Tarkoitus on muodostaa tilannekuva ja arvio koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta sekä tavoitetila kohti 2040-lukua. Suomen kilpailukyvyn, työllisyyden ja talouden kannalta kokonaiskuva koulutus- ja osaamisjärjestelmän edellyttämistä muutostarpeista on tarpeen.  

Luonnoksessa esitetyt tavoitteet ovat pääosin hyviä ja kannatettavia. Työelämän toimijoiden tarpeet, näkemykset ja ehdotukset pitää kuitenkin ottaa paremmin huomioon.  

Koska maailma muuttuu nyt rajusti, tarvitaan muutoksia myös toimintatavoissa ja resurssien kohdentamisessa. On pystyttävä varautumaan täysin ennakoimattomiin muutoksiin, kuten pandemiakin on jo osoittanut. Pienet ja keskisuuret yritykset voivat kekseliäinä ja ketterinä toimijoina tarjota uudenlaisia ratkaisuja uusille aloille. Vastavuoroisesti yritykset tarvitsevat tuoreinta osaamista ja vahvaa tukea kehitystyöhönsä. Tarvitaan laajaa yhteistyötä eri koulutusasteiden ja eri toimijoiden välille.  

Yritysten tarpeet osaamisen kehittämisessä, yrittäjyyskasvatuksen merkitys kaikilla koulutusasteilla ja opettajankoulutuksen kehittäminen jäävät selonteon luonnoksessa liian vähäiselle huomiolle.  

Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus turvattava myös siellä, missä lapsia on vähän 

Lähivuosina väestökehitys on hyvin erilaista eri alueilla. Niilläkin alueilla, joissa syntyvyys vähenee ja nuorten ikäluokat pienenevät voimakkaasti, on turvattava laadukas varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus. Julkisten toimijoiden rinnalle tarvitaan yksityisiä palveluntuottajia monipuolistamaan ja täydentämään tarjontaa.  

Ammatillisen koulutuksen arvostusta pitää edelleen nostaa 

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyöllä voidaan mahdollistaa monipuolisen tarjonnan säilyminen eri puolilla maata. Yhteistyö voi olla esimerkiksi yhteisten oppimisympäristöjen, opettajien ja opetuskokonaisuuksien hyödyntämistä.  

Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa on edelleen parannettava, jotta eri aloille hakeutuu riittävästi opiskelijoita ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus voidaan turvata ikäluokkien pienentyessä.  

On edelleen kehitettävä myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia vahvistavia opintoja, jotta nuoret peruskoulun päättövaiheessa pitäisivät ammatillista koulutusta samanarvoisena vaihtoehtona lukion kanssa. Kaikissa ammateissa toimivilla tulee olla hyvät valmiudet myös jatkuvaan oppimiseen ammattien muuttuessa ja suorittavan työn vähentyessä.  

Kehittämisen painopistettä on suunnattava entistä enemmän työelämäyhteistyön ja digitalisaation kehittämiseen. Lähiopetusta ja ohjausta on kuitenkin oltava tarjolla riittävästi. Työelämässä järjestettävän koulutuksen ja yritysten ja oppilaitosten yhteisten oppimisympäristöjen kehittämiseen on panostettava voimakkaasti jo nyt.  

Ammatillisessa koulutuksessa on muistettava, että opiskelijoista yli puolet on aikuisia. Opintojen järjestämisessä on huomioitava opintojen yksilöllisyys, aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen sekä joustavat opetusjärjestelyt, jotka mahdollistavat työn, perheen ja opintojen yhteensovittamisen. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tai tutkinnon osien lisäksi parannetaan mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osaa pienempiä opintokokonaisuuksia. 

Yrittäjyyskasvatusta on lisättävä sekä lukioissa että ammatillisessa koulutuksessa. Jatkossa yhä useampi, sekä nuori että aikuinen, tulee toimimaan yrittäjänä työuransa jossain vaiheessa. 

Korkeakouluihin tarvitaan paremmat mahdollisuudet yhdistää työ ja opinnot 

Myös korkeakouluissa on mahdollistettava työn ja opintojen entistä parempi yhteensovittaminen. Tätä voisi kehittää oppisopimustyyppisen järjestelmän luomisella ja pilotoinnilla.  

Yrittäjyysosaamista opettajien koulutukseen  

Opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutusta on kehitettävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin kaikilla koulutusasteilla. Tämä edellyttää mm. yrittäjyysosaamisen vahvistamista opettajien koulutuksessa.  

Muualta Suomeen muuttaneet tarvitsevat enemmän englanninkielistä opetusta 

Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille on oltava tarjolla nykyistä enemmän englanninkielisiä tutkintoja, ja heidän aiempi osaamisensa on pystyttävä tunnistamaan ja tunnustamaan nykyistä paremmin. Opiskelun ja työn yhteensovittamisella tuetaan nopeaa kotoutumista. 

Suomen Yrittäjien näkemykset koulutus- ja osaamisjärjestelmän keskeisistä muutostekijöistä: 

• On kuvattava realistisesti resursointitarpeet ja niiden edellyttämä rahoitusjärjestelmä. 
• Etä- ja monipaikkatyön aiheuttamat haasteet ja mahdollisuudet on huomioitava koulutusjärjestelmässä.  
• Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi koulutuksen saatavuus on varmistettava eri puolilla maata erilaisilla järjestämismuodoilla ja toteutustavoilla. 
• Yksityiset koulutuspalvelujen tuottajat ja työelämäjärjestöjen toimijat on otettava mukaan toimenpidesuunnitelmien laatimiseen. 
• Digitalisaation kehittämisen on oltava itsestäänselvyys kaikilla koulutusasteilla ja koko osaamisjärjestelmässä. Tämän varmistamiseksi kehittämistyöhön on panostettava jo nyt. 
• Yrittäjänä toimiminen lisääntyy. Siksi yrittäjyyskasvatusta ja yrittäjyysosaamista on lisättävä kaikilla koulutusasteilla. Myös jo toimiville yrittäjille on turvattava joustavia jatkuvan oppimisen palveluita. 
• Opettajankoulutusta on kehitettävä vastaamaan muuttuvia tarpeita. 
• Kestävän kasvun osaamista on vahvistettava kaikilla koulutusaseilla ja yrityksissä. Vastuullisuutta tarvitaan ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta kestävän kehityksen ja kasvun osaaminen luo myös uudenlaista liiketoimintaa. 
• Globalisaation merkitys kasvaa. Kansainvälisyysosaamista on lisättävä kaikilla koulutusasteilla.  

Suomen Yrittäjien lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan täältä. 

Suosittelen tutustumaan myös Suomen Yrittäjien Osaamisen ekosysteemi 2025: Kohti jatkuvan oppimisen järjestelmää -ohjelmaan. 

Marja Vartiainen
koulutusasioiden asiantuntija
Suomen Yrittäjät