YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén. Kuva: Markus Sommers.
Yrittäjän puolella
7.12.2023
Harri Hellstén

Olisiko reilua, että kaikki jotka maksavat, myös saavat?

Jokainen 18–65-vuotias työntekijä on Suomessa työttömyysvakuutusmaksuvelvollinen. Maksu pidätetään työnantajan toimesta palkanmaksun yhteydessä verojen ja muiden maksujen mukana. Myös työnantaja on velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksua työntekijöilleen maksamiensa palkkojen perusteella. Vakuutusmaksut työnantaja tilittää Työllisyysrahastolle, joka ohjaa keräämänsä rahat mm. työttömyysturvan rahoittamiseen.

Valtio rahoittaa veroina keräämillään varoilla työntekijän ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osan, työttömyyskassat kassan jäsenmaksuilla 5,5 prosenttia ja Työllisyysrahasto keräämillään työttömyysvakuutusmaksuilla loput. Vuonna 2022 valtion osuus ansiopäivärahasta oli 35,75 euroa/päivä.

Työllisyysrahasto osallistuu myös peruspäivärahan rahoittamiseen tilittämällä ko. etuuden maksavalle Kansaneläkelaitokselle (Kela) summan, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuista kertyvää määrää sekä edellä mainitun lisäksi aina noin 50 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 Työllisyysrahasto tilitti Kelalle em. perusteella 242 700 000 euroa. Samana vuonna peruspäivärahaa maksettiin 246 500 000 euroa. Käytännössä siis valtio ei osallistunut lainkaan kyseisen etuuden maksamisesta aiheutuviin kuluihin.

Vuonna 2022 työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan 2 619 000. Työttömyyskassoissa jäseniä oli vuoden 2022 lopussa 1 946 000 eli noin 74 prosenttia työllisistä. Yli neljännes työllisistä päätyy järjestelmässä loppujen etuuksien rahoittajaksi.

Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitettu osuus ansioturvasta on viimeisen viiden vuoden aikana vaihdellut 93 ja 147 miljoonan välillä. Vuonna 2022 reilusti yli 20 työttömyyskassan hallintomenot olivat 100 miljoonaa euroa. Siirtymällä yhteen maksajatahoon em. kuluista säästettäisiin merkittävästi.

Työntekijöiden yhdenvertaisuuden kannalta nykyinen järjestelmä on kestämätön. Yleiseen ansioturvaan siirtyminen yksinkertaistaisi ja keventäisi järjestelmää ilman, että kenenkään työttömyysturva välttämättä heikkenisi, isolla osalla turva paranisi.

Muita kiinnostavia aiheita

Harri Hellstén