Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

7.1.2022
Tarja Arbélius

Onko uusi hyvinvointialue uhka elinkeinovapaudelle?

Tulevissa aluevaaleissa ratkaistaan, ketkä ovat päättämässä hyvinvointialueen palvelujen tuottajista ja millä mallilla palvelut toteutetaan. Alueella myös ratkaistaan, miten suhtaudutaan lähipalveluiden säilyttämiseen ja monituottajamallin toimivuuteen. Monituottajamallissa julkinen sektori, yrittäjät ja kolmas sektori tuottavat palveluita yhdessä, jolloin taataan palvelujen joustava saanti ja mahdollistetaan hallituksen linjaaman seitsemän hoitoon pääsyn turvaaminen. Julkinen sektori ei yksin pysty tuottamaan alueemme sosiaali- ja terveyspalveluita sekä palo- ja pelastuspalveluita. Ei pidä unohtaa VPK:n roolia alueemme pienillä paikkakunnilla. Palveluiden tulee säilyä, sillä emme voi asettaa ihmisiä ja yrityksiä eriarvoiseen asemaan hyvinvointialueellamme.

Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä on maassamme noin 18 200 ja työllistävät 88 000 ihmistä. Tämä spesifinen ammatillinen osaaminen ei saa jäädä käyttämättä. Suomi ei saa taantua. Tarvitsemme nyt, jos koskaan osaamista ja vastuunottoa siitä, miten tulevat palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja ammatillisesti. Annetaanko kokonaispotista suurin osa hallinnon pyörittämiseen vai konkreettiseen palveluun, joka on lähellä ihmistä. Palvelujen tuottamisen läpinäkyvyys on tätä päivää ja yrittäjät pystyvät toteuttamaan toiminnan jo sovitun hintabudjetin sisällä. Hyvinvointialueiden tulee luoda selkeät monituottajamallit ja tavoitteet. Kokonaisvaltainen näkemys siitä, mitä monituottajamalli tarkoittaa käytännössä, on vastuullista toimintaa ja edesauttaa yhteistyön toteutumista ilman vastakkainasettelua. Tässä kokonaisuudessa onnistuneet hankinnat tuovat elinvoimaa alueellemme verotulojen, työllistymisen ja hyvien palvelujen muodossa.

Ennaltaehkäisy ja yhteistyö luo turvaa ja mahdollistaa myös palvelusetelin käyttöönoton laajemmin tulevaisuudessa. Palveluseteliä on jo toistakymmentä vuotta yritetty ottaa alueellamme käyttöön, tosin kovin niukasti. Esimerkiksi Jyväskylässä palveluseteli on ollut käytössä jo pitkään ja konkreettiset taloudelliset edut ovat olleet huomattavat. Palveluseteli lisää yksilön valinnanvapautta ja antaa osallisuuden tunnetta. Miksi siis emme voi olla osa tätä muutosta nyt ja kantaa vastuuta siitä, että alueemme asukkaat saavat niitä sosiaali- ja terveyspalveluja, mitkä edesauttavat hyvään elämään, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja nopeaan hoitoon.

Yhdessä olemme enemmän.

Tarja Arbélius
puheenjohtaja
Savon Yrittäjät

Savon Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbélius
Tarja Arbélius