Työmarkkinoille täysremontti

1.2.2018 | 7:31

SAK:n liitot kokoavat perjantaina väkeä Senaatintorille vastustamaan aktiivimallia. Työtaistelu on kouriintuntuva muistutus siitä, että Suomen työmarkkinajärjestelmä on auttamatta vanhentunut.

Meillä ei ole enää sellaisia työmarkkinoita kuin työnantaja- ja työntekijäliitot yrittävät ylläpitää.

Suomen nykyinen työmarkkinamalli on syntynyt suljetun talouden Suomeen, jossa yritykset olivat isoja, porukka liitoissa ja virheitä korjailtiin devalvoimalla.

Nyt elämme avoimen talouden Suomessa, jossa yli 60 000 yritystä harjoittaa vientiä tai kansainvälistä toimintaa, vielä useampi kohtaa kotimaassa kansainvälisen kilpailun, uusi työ syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, yhä useampi on yksinyrittäjä, työnantajayritysten määrä laskee ja järjestäytymisaste putoaa kuin lehmänhäntä.

Väärä työmarkkinamalli tuottaa väärää politiikkaa. Siksi iso osa työmarkkinoista elää omaa elämäänsä välittämättä siitä, mitä liitot yrittävät heidän puolestaan sopia.

Suomeen pitää rakentaa tähän aikaan sopiva sopimusyhteiskunta.

Siinä tehdään työehtosopimuksia niille yrityksille, jotka ovat antaneet siihen valtakirjan.

Se sallii, että kaikissa yrityksissä on lakisääteinen toisinsopimisen oikeus, koska paraskaan työehtosopimus ei osaa ennakoida nopeasti muuttuvan kilpailun tarpeita.

Se on vapaa yhteiskunta, joka antaa täyden sopimisen vapauden myös järjestäytymättömille yrityksille ja työntekijöille purkamalla perusoikeusnäkökulmasta ongelmallisen liittoihin kuulumattomien syrjinnän.

Se purkaa sopimisen kiellot, jotka vahvistavat kartelleja ja syrjivät liittoihin kuulumattomia. Tällaisia kieltoja on työlaeissa jopa 45.

Se vahvistaa henkilöstöedustusta ja tarjoaa sopimisen malleja, jotka aidosti sopivat erilaisiin yrityksiin. Se ei tarjoa väkisin vasenta kenkää – luottamusmiesjärjestelmää – oikeaan jalkaan.

Se huomioi, että uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin, joissa on tutkitusti vahvin luottamus ja erinomaiset edellytykset sopia.

Se pitää huolta minimiturvasta ja tarjoaa suojan, kun ihminen menettää työnsä. Se samalla kannustaa nopeasti tarttumaan uuteen.

Se vapauttaa yrittäjät työmarkkinatorpparin roolista ja antaa heille sopimisen vapauden yhdessä oman henkilöstön kanssa.

Se huomioi, että pienille yrityksille jokainen rekrytointi on paljon suurempi riski kuin suurille.

Se toteutuu, kun kukaan ei kuvittele omaavansa erityistä mandaattia edustaa sellaisia, jotka ovat valinneet oman tiensä.

Se ymmärtää sen itsestäänselvyyden, että yksi palkankorotusprosentti ei voi mitenkään sopia kaikille edes yhden toimialan sisällä.

Se luo sellaisen sääntelyn, joka ei kumpua suljetun ajan teollisuus-Suomesta vaan joka huomioi modernin työelämän tarpeet ja mahdollisuudet.

Se päivittää työrauhasääntelyn siten, että Suomi ei ole eurooppalainen lakkoiluparatiisi.

Onko tämä epärealistinen haave?

Se riippuu meistä. Muutos voi toteutua nopeasti, jos suomalaiset työntekijät ja yrittäjät yhdessä toteavat, että nyt on muutoksen aika.

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät