Työtuomiostuin: ammattiliittoon kuulumaton työntekijä ei voi olla luottamusmies

7.12.2016 | 8:14

Alkuun ote työtuomioistuimen ratkaisusta:

Työntekijä A oli 1990-luvulla valittu ensin työpaikan varaluottamusmieheksi ja sittemmin työpaikan pääluottamusmieheksi. A oli kuitenkin erotettu Metallityöväen Liitto ry:n jäsenyydestä 1.11.2007 lukien. Hän oli esiintynyt luottamusmiehenä ja hänelle oli maksettu luottamusmieskorvauksia lähes kahdeksan vuoden ajan yhteensä 5934 euroa. Työnantajalle oli vasta 25.6.2015 selvinnyt, että A ei ollut liiton jäsen. Tämän jälkeen työsuhde oli purettu muun muassa epärehellisyyden perusteella.

A riitautti työsuhteen purun. Osapuolet olivat käräjäoikeudessa erimielisiä siitä, onko A ollut luottamusmies vai ei. Tämän vuoksi käräjäoikeus pyysi työtuomioistuimen lausuntoa siitä, voiko Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen liitto ry:n välisen työehtosopimuksen nojalla työpaikan pääluottamusmiehenä toimia liittoon kuulumaton järjestäytymätön työntekijä.

Työtuomioistuin antoi 16.11.2016 yksimielisen lausunnon, jonka mukaan ammattiosastoa edustavana luottamusmiehenä ei voi toimia muu kuin ammattiliittoon kuuluva työntekijä.

***

Törmään edelleen ihmettelyyn, minkä vuoksi Suomen Yrittäjät hylkäsi keväällä paikallista sopimista koskevan kompromissiesityksen. Kummastelua höystetään kommentilla, jonka mukaan SY:lle tarjottiin historiallista mahdollisuutta saattaa työnantajaliittoihin kuulumattomat järjestäytymättömät yritykset työehtosopimuspohjaisessa paikallisessa sopimisessa samalle viivalle liittoihin kuuluvien järjestäytyneiden yritysten kanssa. Tämän ”anteliaan kädenojennuksen” sitten hylkäsimme.

Näinkö todella kävi? Ei.

Hylkäsimme syrjivän, epäreilun ja taantumuksellisen esityksen, joka ei olisi helpottanut, vaan vaikeuttanut työpaikkasopimista. Sen lisäksi kompromissin hyväksyminen olisi lukinnut lainsäädäntöön sopimisen mallin, joka olisi tulevaisuudessa vaikeuttanut työlainsäädännön kehittämistä sopimusvapautta korostavaan suuntaan.

Kompromissiesitys olisi johtanut siihen, että lainsäädännössä olisi annettu paikallisessa sopimisessa erityisasema ammattiliittoihin kuuluville työntekijöille ja samalla syrjitty liittoihin kuulumattomia työntekijöitä.

***

Työntekijöiden järjestäytymisaste on laskussa. Alle kaksi kolmasosaa työntekijöistä kuuluu liittoon. Yksityisillä palvelualoilla vain joka toinen työntekijä on ammattiliiton jäsen. Erityisen vähäistä järjestäytyminen on nuorilla. Vuonna 2013 alle 30-vuotiaista palkansaajista ja työttömistä liittoihin kuului vain 32 prosenttia.

Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavassa yrityksessä on keskimäärin viisi työntekijää. Suomen Yrittäjien työllistävistä jäsenyrityksistä valtaosa työllistää yhdestä kuuteen työntekijää, joista välttämättä yksikään ei kuulu liittoon.

Näillä muutaman työntekijän työpaikoilla lainsäädäntö olisi pakottanut vähintään kaksi työntekijää liittymään työehtosopimuksen neuvotelleeseen työntekijäliittoon, jotta kaikki työehtosopimuksen paikallisen sopimisen mahdollisuudet olisi saatu käyttöön.

Yhteinen sopiminen yrittäjän ja esimerkiksi kolmen työntekijän kesken ei olisi ollut sallittua, vaan yksi liiton jäsen olisi edustanut kahta muuta. Ja koska itseään ei voi valita luottamusmieheksi, toisen kahdesta muusta työntekijästä olisi myös pitänyt liittyä samaan liittoon, ja hän olisi valinnut toisen liittoon kuuluvan luottamusmieheksi.

Entä sitten se kolmas työntekijä, joka ei kuulu liittoon? Hänen mielipidettään ei olisi kysytty sen enempää siitä, kenet hän haluaa edustajakseen (vai haluaako vain edustaa itseään ja/tai sopia muiden kanssa yhteisesti) eikä siitä, minkälaisen paikallisen sopimuksen luottamusmies hänen puolestaan tekee.

Kukaan ei muuten vieläkään ole vastannut siihen, miten yrittäjä ja yksi työntekijä olisivat sopineet luottamusmiestä sopijakumppaniksi edellyttävistä asioista. Toistan: itseään ei kukaan voi valita luottamusmieheksi.

***

Työtuomioistuimen lausunto vahvistaa sen, minkä Suomen Yrittäjät keväällä useaan otteeseen totesi.

Luottamusmies on aina ammattiliiton jäsen. Hänen valintaan voivat osallistua vain samaan ammattiliittoon kuuluvat työntekijät. Niissäkin harvoissa tilanteissa, joissa vaaliin osallistumisoikeus on työehtosopimuksessa annettu myös muille kuin liittoon kuuluville työntekijöille, ehdokkaaksi voi asettua vain kyseisen työehtosopimuksen neuvotelleen liiton jäsen.

Luottamusmiesjärjestelmä on osa järjestäytyneiden työehtosopimusosapuolten neuvottelumekanismia. Järjestäytymättömät yritykset ja työntekijät eivät ole osa tätä mekanismia.

Työtuomioistuimen lausunnon viesti on selkeä: luottamusmiehenä ei voi toimia muu kuin ammattiliittoon kuuluva työntekijä.

***

Suomen Yrittäjät hylkäsi kompromissiesityksen, joka olisi sulkenut järjestäytymättömät työntekijät paikallisen sopimisen ulkopuolelle, pakottanut työntekijöitä järjestäytymään ja tehnyt monimutkaiseksi asian, jonka pitäisi olla osa kaikkien yritysten ja työntekijöiden normaalia arkea 2010-luvun Suomessa: omista ja yhteisistä asioista sopiminen. Yhdessä.

Niin teimme ja olen siitä erittäin ylpeä. Kompromissin hyväksyminen olisi ollut suuri virhe.

***

Suomen Yrittäjillä ei ole mitään liittoon kuuluvia työntekijöitä vastaan. Suomen perustuslaki takaa sekä yhdistymisvapauden että yhdenvertaisuuden.  Juuri tästä syystä lainsäädäntöä ei voi rakentaa syrjimään niitä, jotka eivät kuulu liittoon. Olen hämmentynyt siitä, että tällaista edes esitettiin.

Erityisen kummallisena kompromissiesitys näyttäytyy, kun muistaa, että lainsäädäntöön on jo vuonna 2001 luotu myös paikallisen sopimisen tarpeisiin luottamusvaltuutettua koskeva sääntely. Se ei edellytä järjestäytymistä yritykseltä eikä työntekijöiltä.

Luottamusvaltuutettumallin hyödyntäminen saattaisi järjestäytymättömät yritykset paikallisessa sopimisessa yhdenvertaiseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa. Sopimisen rajat tulisivat työehtosopimuksesta. Järjestelmä asettaisi myös työntekijät keskenään yhdenvertaiseen asemaan. Järjestäytymisestä riippumatta.

Malli ottaisi kuitenkin huomioon sen eron, noudattaako yritys työehtosopimusta omasta vapaasta tahdostaan normaalisitovana (työnantajaliittoon kuuluva eli järjestäytynyt yritys) vai lainsäädännön velvoittamana yleissitovana (järjestäytymätön yritys). Luottamusmies on osa normaalisitovan työehtosopimuksen mukaista järjestelmää. Yleissitovuus ei siihen ulotu. Juuri siksi työsopimuslaissa on järjestäytymättömille yrityksille ja niiden työntekijöille oma järjestelmä: luottamusvaltuutettu. Luottamusvaltuutettuna voi muuten toimia myös liittoon kuuluva työntekijä ja kaikki työntekijät saavat osallistua valtuutetun valintaan. Se on reilua.