Ukrainan sota tiivisti EU:n rivejä ja lisäsi kannatusta – Yhteistyön vahvistamisen aika on nyt

Tänään on Eurooppa-päivä, eurooppalaisen yhteistyön juhla, EU:n syntymäpäivä. Yli 70-vuotinen yhteistyö on tuonut alueelle taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Eurooppalaiset markkinat ovat avautuneet ja yhdenmukaistuneet, ihmiset ja tavarat liikkuvat vaivattomasti maarajojen yli ja erityisesti tänä päivänä EU:n rooli yli 70-vuotisen yhtäjaksoisen rauhan turvaajana korostuu.

EU on pystynyt luovimaan yli kriisien, joita vuosikymmenten saatossa on kieltämättä riittänyt. Pelkästään viimeisen 20 vuoden aikana EU on kohdannut vakavan talouskriisin, pakolaiskriisin, Brexitin, terveyskriisin ja nyt viimeisimpänä haasteena joutuu setvimään Venäjän toimien aiheuttamaa turvallisuus- ja energiakriisiä.

Kriisit ovat olleet EU:lle haaste, mutta aina myös mahdollisuus uudistua ja syventää integraatiota. Finanssikriisin myötä uudistettiin EU:n taloussääntöjä, pakolaiskriisin myötä rajayhteistyötä vahvistettiin sekä uudistettiin maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa.

Covid-19 terveyskriisi puolestaan on johtamassa lisääntyviin yhteishankintoihin sekä EU:n yhteiseen terveyspolitiikkaan. Ukrainan sodan vaikutukset tulemme todennäköisesti näkemään ainakin vahvistuvana EU-puolustus- ja turvallisuusyhteistyönä sekä EU:n energiamarkkinoiden syventymisenä. 

Unelmien EU

EU-kansalaisilla on ollut kuluneen vuoden aikana mahdollisuus kertoa, millaisesta Unionista he haaveilevat. EU:n Tulevaisuuskonferenssiksi nimetty prosessi on kerännyt tuhansia ideoita, jotka on prosessin myötä tiivistyneet noin 300 ehdotukseksi EU:n toiminnasta.

Kansalaiset ehdottavat muun muassa EU-kansalaisille oikeutta terveydenhuoltoon, koulutuksen parantamista ympäristö-, digi- ja sosiaalisten taitojen sekä EU:n arvojen alalla, EU:n toimijuuden vahvistamista ulkosuhteissa ja EU-lainsäädännön aloiteoikeuden antamista Euroopan parlamentille. Monet kansalaisten ehdotuksista tarkoittaisivat toteutuessaan EU-integraation syventymistä edelleen.

EU-instituutioiden vastuulla on toteuttaa kansalaisten ideoita. Tehtävä ei ole yksinkertainen, mutta jotain ehdotuksilla olisi kuitenkin tehtävä, jotta EU:n tulevaisuuskonferenssin voidaan sanoa olevan vaivansa väärti.

EU-myönteisyys korkealla

Tulevaisuuskonferenssi on nostanut kysymyksen EU:n ”perustuslain” eli Perussopimusten uudistamisesta jälleen ajankohtaiseksi; Kuinka kauan integraatiota voidaan syventää ilman EU-Perussopimusten avaamista? Viimeisestä kerran niitä on päivitetty 15 vuotta sitten.

On kuitenkin hyvä muistaa, ettei Perussopimusten avaaminen ole ainoa väylä EU-yhteystyön syventämiselle. Erityisesti viime vuosina EU-uudistuksia ja integraatiota on toteutettu lähinnä sekundäärilainsäädännön kautta. Se voi olla monella tavoin turvallisempi ratkaisu, kuin avata monimutkaista ja sensitiivistä neuvotteluprosessia Perussopimuksista, etenkin nyt kun EU-maiden yhtenäisyydelle on vahva tarve. Yhteisen uhkan edessä rivien on pysyttävä suorina.

Viimeisin Eurobarometri-kysely osoittaa EU-kansalaisten vahvan tuen toimille, joita EU on ottanut Ukrainan sodan johdosta. Myös Suomessa EU-myönteisyys on korkeimmillaan koko Suomen EU-jäsenyysaikana. Nyt voi siis olla otollinen hetki EU-yhteistyön vahvistamiselle.