Yrittäjyyden moninaisuus on sen vahvuus

Yrittäjyys on aina ollut vahva osa suomalaisuutta, selviytymistä haastavista ajoista sekä uuden ja kestävän rakentamista. Arvostus niitä ihmisiä kohtaan, jotka ottavat riskejä, työllistävät itsensä ja parhaimmillaan myös muita, on suuri.

Suomen väestö ikääntyy ja ennätysmäärä yrityksiä lopettaa toimintansa, jolloin kasvun mahdollisuuksien etsiminen on erityisen tärkeää. Maahanmuuttajayrittäjyys voi olla merkittävä tekijä talouden ja työllisyyden monipuolistamisessa. Sen sijaan, että mietimme pelkkiä haasteita, kannattaa suunnata ajatukset ratkaisuihin ja uusiin mahdollisuuksiin.

Vuonna 2022 jo yli kymmenesosa kaikista yrittäjistä Suomessa oli maahanmuuttajataustaisia. Työllisistä maahanmuuttajista lähes 12 prosenttia toimi myös yrittäjinä, mikä on selvästi suurempi osuus kuin valtaväestössä. Tämä kertoo siitä, että halua ja kykyä yrittämiseen löytyy. Myös tutkimukset osoittavat, että erityisesti vuodesta 2018 lähtien maahanmuuttajien toimesta perustettujen yritysten määrä on kasvanut selvästi, samalla kun kantaväestössä yrittäjyys on pysynyt vakaana tai jopa hieman laskenut.

Maahanmuuttajayrittäjät toimivat usein aloilla, joilla työllistetään paljon ja joissa palveluita tarvitaan päivittäin: ravintola-alalla, rakentamisessa, kuljetuksissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Vuonna 2021 nämä yritykset työllistivät Suomessa noin 27 000 ihmistä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli yli 4 miljardia euroa. Vaikka suurin osa yrityksistä on pieniä, niiden vaikutus on merkittävä. Maahan muuttaneet näkevät yrittäjyyden usein ainoana vaihtoehtona, mikä pakottaa miettimään miten toimia kannattavammin aloilla, joilla katteet ovat lähtökohtaisesti matalat.

Kehitys ei kuitenkaan ole ongelmatonta: PTT:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajayrittäjät kamppailevat matalampien tulojen sekä rajoitettujen kasvumahdollisuuksien kanssa. Kielimuuri, monimutkaiseksi koettu sääntely ja byrokratia voivat muodostua esteiksi jo ennen kuin liikeideaa on päästy edes testaamaan. Sama koskee kehittämistä esimerkiksi rahoituksen saamista. Voisimmeko kehittää tukirakenteita, jotka huomioivat yrittäjien erilaiset lähtökohdat ja tarjoavat niihin tukea?

Kasvun ja yrittäjyyden tukeminen voisi alkaa konkreettisista toimenpiteistä, kuten maahanmuuttajayrittäjille kohdennetusta neuvonnasta, mentoroinnista ja yrittäjyyskoulutuksesta, jossa huomioidaan kieli- ja kulttuurierot. Rahoituksen saavutettavuuden parantaminen on keskeistä, sillä alkuvaiheen rahoitus voi muodostua esteeksi, vaikka liiketoimintaidea olisi vahva. Maahanmuuttajayrittäjältä täytyy myös löytyä halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan ja toimia sen ehdoilla.

Keskeistä on ajattelutavan muutos: maahanmuuttajayrittäjyys ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa suomalaista yrittäjyyttä. Se ei kilpaile, vaan täydentää ja tukee yhteistä talouskasvua.

Puoliväliriihessä kirjattiin, että Suomen houkuttelevuutta vahvistetaan korkean tuottavuuden tehtävissä toimivien kansainvälisten osaajien silmissä ja sujuvoitetaan erityisesti asiantuntijoiden maahanmuuton prosesseja. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, koska ne tukevat maahanmuuttajien pääsyä myös korkean tuottavuuden aloille.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajien perustamat yritykset ovat maailmalla menestyneet, ja niiden kasvu on ollut merkittävää. Vuonna 2022 maahanmuuttajat muodostivat 17 % OECD-maiden itsenäisistä ammatinharjoittajista, kun vastaava osuus oli 11 % vuonna 2006. Tämä kehitys on luonut miljoonia uusia työpaikkoja, ja juuri tällaista kasvua Suomen yrityskenttä tarvitsee.

Myös suomalaisilla on ollut historiansa maahanmuuttajina mm. Amerikassa, Kanadassa ja Ruotsissa: liikkeellä oleminen ja uuden, paremman elämän rakentaminen toisessa maassa ei ole vierasta meillekään. Julkisessa keskustelussa tulisikin keskittyä siihen, mitä yksilö voi saavuttaa, kun häneen uskotaan.

Maahanmuuttajayrittäjät ovat erilaisine taustoineen yrittäjiä siinä missä muutkin. Jokainen yrittäjä taustastaan riippumatta ansaitsee tukea, sillä monimuotoisuus on osa menestyksen rakennetta. Näin rakennamme elinvoimaisen ja kestävän yrittäjyyskentän.

Kirjoittajat

Pavel Maksimenko, Maahan muuttaneiden yrittäjien valiokunnan puheenjohtaja, Adeptus Oy

Sonja Antosalo, asiantuntija, Suomen Yrittäjät