Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi yleispalveluun käytettävästä internetyhteyspalvelusta ja erityisryhmille tarjottavien palveluiden vähimmäisvaatimuksista

Liikenne- ja viestintäministeriö

Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotusta nostaa yleispalvelulaajakaistan eli tarkoituksenmukaisen internetyhteyspalvelun yleispalvelunopeutta nykyisestä tasosta 2 Mbit/s tasolle 5 Mbit/s.

Yleispalvelulaajakaistalla tarkoitetaan kohtuuhintaista laajakaistayhteyttä, joka jokaisella kansalaisella on oikeus saada kotiinsa ja yrityksellä toimipisteeseensä. Traficom nimeää operaattorin tarjoamaan näitä yleispalveluja niillä alueilla, joilla ei muuten olisi riittävästi markkinaehtoista laajakaistatarjontaa. Yleispalveluyritykseksi nimetyn operaattorin on tarvittaessa tarjottava yleispalvelumääritelmän mukainen laajakaistaliittymä alueen vakituisiin asuinpaikkoihin ja yritysten toimipisteisiin. Vapaa-ajan asunnot eivät kuulu yleispalvelun piiriin. Operaattori voi itse valita, millä teknisellä ratkaisulla se toteuttaa yleispalveluun kuuluvan internetyhteyden. Teknologianeutraliteetti on periaatteena mielestämme jatkossakin kannatettava.

Ottaen huomioon EU-tasolla asetettu ja myös Suomen hyväksymä tavoite, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä jokaisella eurooppalaisella kotitaloudella on oltava mahdollisuus vähintään 100 Mbit/s yhteyteen, voidaan yleispalvelunopeuden nostoa pitää varsin maltillisena. On myös huomattava, että eurooppalainen tavoitetaso nousee tästä vuosikymmenen loppua kohden. Euroopan komission hiljattain julkaiseman tiedonannon mukaan vuonna 2030 kaikille tarjolla olevan yhteyden vähimmäisnopeuden tulisi olla 1 000 Mbit/s. On selvää, että myös yleispalveluvelvoitteen on osaltaan kehityttävä linjassa tietoverkoille asetetun tavoitetason kanssa. Selvää on myös, ettei yleispalvelumekanismi ole yksinään riittävä keino tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asetusehdotus kiristäisi ja selkeyttäisi yleispalveluyhteyden laatuvaatimuksia jättäen kuitenkin operaattoreille edelleen kohtuullisen liikkumavaran. Yleispalveluksi määritellyn internetyhteyden miniminopeus saapuvassa liikenteessä olisi jatkossa oltava vähintään 3,5 Mbit/s, normaalinopeus vähintään 4,5 Mbit/s sekä maksiminopeus vähintään 5 Mbit/s. Aiemmasta yleispalvelumääritelmästä poiketen normaalinopeudella tarkoitettaisiin nopeutta, joka toteutuu 90-prosenttisesti jokaisen neljän tunnin mittausjakson aikana, maksiminopeudella nopeutta, joka toteutuu ainakin osan ajasta ja miniminopeudella liittymän vähimmäisnopeutta, joka toteutuu pääsääntöisesti aina. Pidämme tätä käyttäjän kannalta kannatettavan parannuksena nykytilanteeseen.

Tiedonsiirtokapasiteetin tarve kasvaa vauhdilla ja voi pahimmillaan muodostua pullonkaulaksi uuden tuottavamman teknologian käyttöönotolle yrityksissä. Selvitystemme perusteella huomattava osa pk-yrityksistä kokee digitaalisen infrastruktuurin edelleen syystä tai toisesta puutteelliseksi. Tammikuussa 2020 teettämämme Yrittäjägallup kertoo, että 10 prosenttia pk-yrityksistä pitää tietoliikenneyhteyksiä yritystoiminnan kannalta riittämättöminä. Syksyllä 2020 toteuttamamme kyselyn mukaan noin joka viides pienyritys kokee vähintään viikoittain, että internetyhteys on yrityksen toimitiloissa häiritsevän hidas.

Syyt yritysten tietoliikennehaasteisiin ovat moninaisia. Nyt esitetty yleispalvelulaajakaistan vähimmäisnopeuden ja laatuehtojen maltillinen nostaminen ratkaisee niistä näin ollen oletettavasti vain rajallisen osan. Se onkin nähtävä yhtenä toimenpiteenä osana laajempaa tietoverkkojen kansallista kehitystyötä, jonka on käsitettävä myös muita strategisia toimia.

Koronaviruspandemia on kiihdyttänyt yhteiskunnan eri osa-alueiden, mukaan lukien pk-yrityskentän, digitalisaatiota. Tämä kehitys korostaa entisestään tietoliikenneyhteyksien merkitystä yhteiskunnan perusinfrastruktuurina. Kun etätyö ja -opiskelu lisääntyvät, verkkovälitteiset palvelut yleistyvät ja verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa, on nopeiden tietoverkkojen saatavuudesta, toimintavarmuudesta ja turvallisuudesta huolehdittava koko maassa. Kyse on ihmisten yhdenvertaisuudesta, yritysten kilpailukyvystä, alueiden elinvoimasta sekä yhteiskunnan huoltovarmuudesta.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Joonas Mikkilä

pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö