EU:n yhteisen digitaalisen palveluväylän perustaminen

Eduskunnan talousvaliokunta

Suomen Yrittäjät kiittää talousvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua Euroopan komission ehdotuksesta tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän (single digital gateway) perustamisesta.

Näemme digitaalisen teknologian tärkeäksi keinoksi ensinnäkin edistää vakiintuneiden pk-yritysten ja kasvuhakuisten startupien mahdollisuuksia toimia sisämarkkinoilla, toisekseen madaltaa yritysten kustannuksia sijoittua ja laajentaa muihin jäsenmaihin sekä kolmanneksi lisätä viranomaisten hallinnollista tehokkuutta.

Samalla kun yhdymme valtioneuvoston kantaan ja pidämme komission ehdotusta yleisesti ottaen kannatettavana, haluamme kiinnittää valiokunnan huomion muutamaan keskeiseen kokonaisuuteen.

Kansallisten palvelujen integrointi

Suomessa jo toteutetut (esim. Yritys-Suomi-portaali) sekä käynnissä olevat digitaaliset palveluväylähankkeet (esim. Suomi.fi) antavat hyvät lähtökohdat kansallisten kanaviemme integroimiseen EU-tason palveluväylään.

Samalla kun nämä kansalliset palvelut integroidaan edellytettäviltä osin osaksi ylikansallista väylää, pidämme tärkeänä, että niiden kansallisista erityisintresseistä lähtevää itsenäistä kehitystyötä jatketaan. Suomi on moniin muihin jäsenmaihin nähden julkisten digiväylien kehitystyössä eturintamassa, eikä EU-tason yhteishankkeiden saa antaa laskea tämän työn tavoite-, palvelu tai resurssitasoa.

Yritysten neuvonta- ja ongelmanratkaisupaletti koostuu Suomessa – ja varmasti myös muissa jäsenmaissa – sekä julkisista että yksityisistä ja järjestösektorin palveluntarjoajista. Toivomme, että EU-tason kehitystyössä otettaisiin huomioon myös tämä laajempi palvelutarjooma ja sisällytettäisiin se vähintäänkin yleishyödyllisten toimijoiden osalta osaksi palveluväylää.

Palveluväylän käytettävyys

Jotta väylä olisi mahdollisimman käyttäjäystävällinen ja vastaisi sille asetettuihin tavoitteisiin, on mielestämme tärkeätä, että palvelun muotoiluun varataan riittävät resurssit ja että siihen otetaan kiinteästi mukaan myös käyttäjät. Käyttäjäkunta voidaan osallistaa kehitystyöhön esimerkiksi joukkoistuksen työkaluja hyödyntäen.

Palveluväylä on rakennettava pk- ja startup-yritysten aitojen käyttötilanteiden ja tiedontarpeen ympärille. Siksi näiden sektorien yrittäjien on syytä olla joukkoistamisen lisäksi edustettuina paitsi ylikansallisessa suunnittelutyössä myös kansallisessa koordinaatioryhmässä.

Yhteisen palveluväylän hyödyllisyys ja käytettävyys riippuvat sen sisältämien tietojen selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. Tämän takia pidämme välttämättömänä, että väylän ja siihen kytkettävien kansallisten palvelujen yksi oletuskieli on aina englanti.

Älykäs ja helppo haku-toiminto yhdessä välittömän yhteydenottomahdollisuuden kanssa ovat palvelun toimivuudelle keskeisiä. Pelkkä sähköpostiin sidottu palautteenantomahdollisuus ei ole nykypäivää, vaan käyttäjän on voitava saada välitöntä ohjausta live-chat-kanavan kautta niin englanniksi kuin äidinkielellään. Tämä käyttäjätuki on tärkeätä jo pelkästään käyttäjien vaihtelevan digi- ja kielitaidon tähden.

Palveluväylän tunnettuus

Muodostuakseen aidosti vaikuttavaksi palveluksi on uuden väylän tunnettuuden rakentamiseen varattava riittävä resurssi ennen kaikkea kansallisella tasolla. Tieto uudesta kanavasta ei leviä kuin suunnitelmallisesti viestimällä ja markkinoimalla.

Esimerkiksi Suomessa tämä vaatisi oman kiertueensa ja mainostamista sosiaalisessa mediassa – ja kytkemisen osaksi Suomi.fi-kokonaisuuden viestintää – sekä muissa kohderyhmän tavoittamissa kanavissa. Tätä varten on mielestämme oltava oma markkinointisuunnitelmansa, jonka laadintaan ja toteutukseen viranomaiset ottavat mukaan osaavan mainostoimiston sekä keskeiset sidosryhmät.

Palveluväylän datan hyödyntäminen

Palveluväylän käyttämisestä kertyy suuri määrä hyödyllistä tilastoivaa dataa, joka on avainasemassa väylän jatkuvassa kehitystyössä niin EU- kuin jäsenmaiden tasolla.

Samalla on mielestämme syytä pohtia, voitaisiinko data avata hyödynnettäväksi myös yleishyödyllisten ja kaupallisten toimijoiden olemassa olevien yrityspalveluiden kehityksessä ja kokonaan uusien tuotteiden rakentamisessa.

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Joonas Mikkilä
toimitusjohtaja järjestöpäällikkö