Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta
Verojaosto

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia. Tarkoituksena on muuttaa lakia siten, että se vastaisi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annettua neuvoston direktiiviä (EU) 2016/1164.

Kiitämme lausuntopyynnöstä ja esitämme lausuntonamme seuraavaa.

Lausunto

Direktiivin tavoitteena on estää tilanteita, joissa verovelvolliset pyrkivät alentamaan verojaan ja toimivat lain tarkoituksen vastaisesti käyttämällä hyväkseen kansallisten verojärjestelmien eroja. Direktiivi sisältää ns. minimisäännöksiä eli siinä säädetään EU:ssa noudatettavasta veronkierron vastaisen lainsäädännön minimitasosta. Direktiivi ei siten estä soveltamasta kansallisia tiukempia säädöksiä.

Väliyhteisölaki

Yleistä

Direktiivin väliyhteisösäännösten tarkoitus vastaa Suomen voimassa olevan väliyhteisölain tarkoitusta eli estää tilanteita, joissa alhaisen verotuksen tason valtioon kanavoidaan konsernin tuloja perustamalla yhtiö tai kiinteä toimipaikka. Direktiivin sääntelytapa sisältää kuitenkin eroja Suomen väliyhteisölakiin, joilta osin väliyhteisölakia tulee muuttaa.

Esityksessä todetaan, että väliyhteisöverotukseen perustuvien tietojen perusteella suomalaisilla yhtiöillä on melko vähän omistuksia ulkomaisissa väliyhteisöissä ja niiden vähäinen määrä osoittaa sääntelyn toimivan tavoitteeseensa nähden oikein.

Väliyhteisölaki on rakenteeltaan moniportainen ja väliyhteisöstatuksen selvittäminen aiheuttaa hallinnollista taakkaa sekä verovelvolliselle että Verohallinnolle. Lisäksi väliyhteisölaki sisältää tulkintakysymyksiä, joita on tarpeen selventää ja tarkentaa. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi väliyhteisölain yksinkertaistaminen direktiivin sallimissa puitteissa on siten kannatettava lähtökohta.

Yritysten kannalta väliyhteisösääntelyn tulisi olla ennakoitavaa eikä sen soveltaminen saisi heikentää oikeusvarmuutta. Lisäksi on tärkeää, että yritykset voivat järjestää liiketoimintansa tarkoituksenmukaisella tavalla eikä verolainsäädäntö vaikeuttaisi kansainvälisen toiminnan harjoittamista.

Toimialapoikkeus

Näkemyksemme mukaan aikaisempaan luonnokseen tehty muutos koskien toimialakriteeriä osana taloudellisen toiminnan poikkeusta vastaamaan paremmin nykyaikaisia liiketoiminnan aloja on kannatettava. Esityksen mukaan tällaista liiketoimintaa on esimerkiksi informaatioteknologia-alan liiketoiminta, jossa kehitetään ja tuotetaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja, esimerkiksi sähköisiä hyöty- tai viihdepalveluja kuluttajille. Toimialakriteeriä sovellettaessa myös tämänkaltaista tuotanto- ja palvelutoimintaa tulisi voida pitää teolliseen tuotantotoimintaan verrattavana ja sitä tulisi jatkossa voida käsitellä samoin kuin teollista tuotantotoimintaa.

Suomen Yrittäjät

Sanna Linna-Aro
veroasioiden päällikkö