Hallituksen esitys laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Eduskunnan talousvaliokunta

Keskeistä esityksessä on liikenteen palvelujen tietojen kerääminen sekä niiden avaaminen ja avointen rajapintojen kautta tapahtuva asiointi digitalisaation mahdollistamalla ja vaatimalla tavalla.

Tietojen avaamista jatketaan lain valmistelun 2. vaiheessa niin, että liikkumispalveluiden käyttöä koskevan tiedon osalta Liikennevirastolle asetettaisiin velvoite avata saamansa palveluiden käyttöä kuvaavat tiedot sekä tekemänsä tilastot ja tutkimukset avoimen rajapinnan kautta sellaisessa muodossa, että niitä ei pystytä yhdistämään yksittäisiin käyttäjiin, palveluntarjoajiin tai palveluihin.

Yhtenäisten matkaketjujen ja yhdistettyjen palveluiden tarjoamismahdollisuuksia henkilöliikenteen osalta puolestaan helpotettaisiin edelleen mahdollisuudella kytkeä palvelukokonaisuuteen tie- ja raideliikenteen lisäksi lento- ja meriliikenteen matkalippuja, erilaisia liikkumispalveluita, kuten ajoneuvojen vuokrauspalveluita, erilaisia sarja- tai kausituotteita sekä alennuksia. Tämä toteutettaisiin niin, että henkilö voisi sallia sen, että kolmas osapuoli asioisi hänen puolestaan hänen käyttäjätileillään eri palveluissa.

Tiedon avaamisen ja avointen rajapintojen vaikutukset

Liikennejärjestelmän tehokkuus ja tuottavuus ovat olennainen osa Suomen kilpailukykyä. Liikenteessä on markkina- ja tehostamispotentiaalia, jota voidaan parantaa digitalisaatiolla ja tiedon hyödyntämisellä. Näemmekin pääosin positiivisena esityksen toimet tietojen avaamiseksi ja avointen rajapintojen kautta tapahtuvan asioinnin edistämiseksi.

Avoimen datan tarkkoja vaikutuksia talouteen, kilpailunäkökulmaan tai innovaatiotoimintaan on kuitenkin vaikea etukäteen analysoida. Kuten esityksessäkin todetaan, vaikutukset riippuvat muun muassa saatavilla olevista tietoaineistoista, niiden saamisen helppoudesta sekä yritysten halusta ja kyvystä innovoida.

Voidaan kuitenkin todeta, että ehdotettu uudistus tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää potentiaalia ja siten lakiehdotuksen seuraavilla arvioilla on näkemyksemme mukaan pohjaa:

• Tarjoaa vahvan pohjan uudenlaisten, käyttäjäkeskeisten palveluiden kehittämiselle ja tarjonnalle sekä liikennejärjestelmän kehittämiselle kokonaisuudessaan.
• Edistää Suomen mahdollisuuksia olla liikennemarkkinoiden kehittämisen edelläkävijä. Tulevaisuudessa toimintamalli voi laajeta huomattavasti muun muassa erilaisiin palvelupaketteihin.
• Tiedon hyödyntämisen ja palvelukehityksen hyötyjen odotetaan lisäävän erityisesti sovellus- ja palvelukehityksen toimialalla pienten ja aloittavien yritysten mahdollisuuksia tuottaa uutta liikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, liikennevälineen kuljettamiseen ja liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen pienentämiseen liittyvää liiketoimintaa.

Valmistelun laatuun kiinnitettävä huomiota

Huomautamme kuitenkin, että uudistuksen vaikutukset ovat niin merkittäviä, että toteutettavien muutosten valmistelun laatuun ja huolellisuuteen kohdistuu erityisiä laatuvaatimuksia.

Lainsäädäntöuudistuksen myötä pienimmille yrityksille ei saa syntyä liiallista hallinnollista taakka esimerkiksi tiedon jakamisesta ja lakiesityksen toimeenpanossa on kiinnitettävä tarpeellisissa määrin huomiota yrityssalaisuuksien varmistamiseen.

Lisäksi harmaantalouden riskeihin liikennemarkkinoilla on syytä kiinnittää huomiota.

Esityksen epäloogisuus suhteessa autoverolakiin

Jatkossa taksilupa on yrityskohtainen ja yhden yrityksen luvan alla voi olla useita taksiliikenteessä olevia autoja. Hallituksen esityksessä sivulla 723 on kohta, jossa mainitaan, että edellä 28 §:ssä tarkoitettu etu (viitaten autoveron huojennukseen) voidaan myöntää yhtä mainitussa pykälässä tarkoitettua liikennelupaa kohden vain yhdelle autolle samanaikaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että taksien nykyisen autoveron alennuksen säilyessä autoveron huojennusta saisi käyttää vain yrityksen yksi auto, vaikka useampi auto olisi taksiliikenteessä käytössä. Tämä ei voi olla tarkoituksenmukaista ja esitystä on tältä osin tarkasteltava uudelleen.

Ammattipätevyydet

Pidämme hyvänä, että liikenneturvallisuuskysymykset on otettu esille linja-autojen kohdalla ja alkuperäisestä lakiluonnoksesta on poistettu kohta, jossa ammattipätevyyttä (D1-luokan ajo-oikeus) ei tarvittaisi, kun linja-autoa käytetään muihin kuin kaupallisiin henkilökuljetuksiin. Nyt momenttia on tarkennettu niin, että ilman ammattipätevyyttä voi kuljettaa ainoastaan perheenjäseniä ja enintään kolmea muuta henkilöä.

Puolustusvoimilla on suuri merkitys ammattipätevyyskoulutuksen toteuttajana osana varusmiespalvelua. Ilman puolustusvoimien panosta yrityksillä olisi selkeästi enemmän vaikeuksia ammattitaitoisten kuljettajien kouluttamisessa. Pidämme hyvänä, että 16 pykälässä puolustusvoimille annetaan mahdollisuus toteuttaa kuljettajakoulutus yhdistämällä koulutus ja koe. Näin varusmiespalvelun aikana pystytään suorittamaan ammattipätevyys nopeutetussa muodossa, jolloin myös alle 21-vuotias varusmiespalvelun suorittanut voi työllistyä nykyistä nopeammin kuljettajaksi.

Näemme positiivisena esitetyn mahdollisuuden suorittaa ammattipätevyys oppisopimuskoulutuksena hyväksymisasiakirjan avulla. Tällöin opiskelija saa luvan työskennellä kuljettajana jo koulutuksen aikana. Tämä alentaa merkittävästi yritysten työllistämis- ja koulutuskynnystä.

Näkemyksemme mukaan kuljetusalan ammattipätevyyksissä olisi voitu siirtyä yhä enemmän näyttöperusteiseen järjestelmään ja näin tuettu osaamisperusteisuutta. Näin järjestelmässä henkilön jo aiemmin hankittu osaaminen olisi voitu ottaa huomioon nykyistä paremmin.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Sampo Seppänen
ekonomisti