Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kiitämme lausuntopyynnöstänne, ja toteamme lausuntonamme seuraavaa:

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutosta työnantajalle kohdistuvaan kustannukseen, mikäli työnantaja haluaa rokotuttaa työntekijänsä työterveyshuollon kautta. Lakiin lisättäisiin covid-19-taudilta suojaamiseksi annetun rokotteen rokottamistoimenpiteen korvausta koskevat säännökset. Korvaustaksan määrä olisi 10 euroa. Kansaneläkelaitos voisi maksaa korvauksen palveluntuottajalle myös silloin, kun rokottamistoimenpiteen kustannuksen omavastuuosuuden olisi maksanut vakuutetun sijasta hänen työnantajansa. Rokottamistoimenpiteen korvausten korvauskulut rahoitettaisiin valtion varoista. Covid-19-taudilta suojaamiseksi annetun rokotteen rokottamistoimenpiteen korvauksen lisääminen sairausvakuutuslain sairaanhoitokorvauksiin toisi näihin rokotuksiin tehdyt matkat sairaanhoitovakuutuksen matkakorvauksista korvattaviksi.

Koronapandemiasta päästään eroon vasta, kun rokotuskattavuus on riittävä. Kun näyttää, että rokotteita saadaan Suomeen ennakoitua hitaammin, rokottamisen tehokas ja nopea käytännön toteutus käyvät entistä tärkeämmiksi. Ensisijainen ja tärkein tavoite pitää olla riittävän rokotuskattavuuden saavuttaminen mahdollisimman nopeasti. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että Suomessa hyödynnetään maksimaalisesti kaikki käytettävissä olevat resurssit rokotusten joustavaan ja tehokkaaseen toteuttamiseen

1.1 Yksityisen palvelutuottajan korvaus rokotuksista

Hallituksen esitys mahdollistaa yksityisen sektorin resurssien hyödyntämisen koronarokotusten toteuttamisessa. Pelkästään pääosin yksityisen terveyspalvelusektorin tuottamien työterveyspalveluiden piirissä on noin 1,9 miljoonaa kansalaista. Tämän lisäksi yksityisiä perusterveydenhuollon palveluita käyttää säännöllisesti satojatuhansia henkilöitä. Yksityisellä sektorilla on töissä tuhansia rokottamisen ammattilaisia sadoissa toimipisteissä.

Valtio on hankkinut koronarokotteet. Julkisella sektorilla (kunnat ja kuntayhtymät) on vastuu rokotusten järjestämisestä – palvelutuottajina toimivat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Rokotteiden tehokkaan jakelun turvaamiseksi on luotava malli, joka mahdollistaa rokotteiden sujuvan saatavuuden myös yksityisille palveluntuottajille. Logistiikasta ei saa muodostua pullonkaulaa rokotusten tehokkaalle toteuttamiselle.

Kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta hänen pitää saada rokotus maksutta riippumatta siitä, mistä hän rokotuksen hakee. Lausunnolla olevan hallituksen esityksen mukaan tämä on periaatteessa mahdollista – mutta vain periaatteessa.

Esityksen mukainen palveluntuottajalle koronarokotuksesta maksettava korvaus (10 e) ei kata kaikkia tuottajalle aiheutuvia kustannuksia. Tällöin on todennäköistä, että yksityiseltä sektorilta kyseisen rokotuksen hankkiva joutuu maksaman itse tai työterveydenhuollossa hänen työnantajansa 10 euron ylimenevän osan.

Julkisen sektorin palveluntuottajat ovat rokottaneet yli 130 000 henkilöä. Saatujen kokemusten perusteella pystytään melko luotettavasti arvioimaan rokotuksen todelliset kustannukset. Yhden rokotuksen keskikustannukseksi muodostunee noin 20–25 euroa.

Saatujen kokemusten ja tarpeellisen markkinavuoropuhelun jälkeen esitetty sairausvakuutuskorvaus on asetettavissa tasolle, joka mahdollistaa rokotuksen maksuttomuuden jokaiselle riippumatta siitä, hankkiiko hän sen julkiselta tai yksityiseltä sektorilta.

Suomen Yrittäjät esittää, että

1. Luodaan tehokas rokotteiden jakelumalli, joka mahdollistaa myös yksityisten palvelutuottajien sujuvat rokotukset.
2. Yksityisen palveluntuottajan kautta hankittavan rokotteen korvaus on vähintään 20 euroa.

1.2 Vaatimus kirjata rokotustiedot THL:n rekisteriin (Avohilmo)

Vaatimus siitä, että koronarokotuksia tuottavalla yrityksellä on yhteys THL:n avohilmo-rekisteriin on kohtuuton. Tämä tarkoittaa sitä, että voidakseen osallistua koronarokotusten toteuttamiseen, olisi palveluntuottajan investoitava tuhansia euroja uuteen tietojärjestelmään.

Palveluntuottaja pitäisi voida ilmoittaa rokotustiedot THL:lle suojatulla sähköpostilla, esimerkiksi kerran vuorokaudessa. Tällöin kirjaukset kansalliseen rokotusrekisteriin tehtäisiin THL:n toimesta.

Hyvä olisi, jos THL saisi rokotustiedot suoraan Kelan ylläpitämästä Kanta-palvelusta, jonne kaikki palveluntuottajat tekevät kirjaukset myös rokotuksista kuten muistakin hoitokäynneistä. Tämä kuitenkin edellyttäisi uutta toiminnallista kokonaisuutta Kanta-palveluihin. Sitä ei valitettavasti ehditä rakentaa koronarokotuksiin mennessä. Sellaisen suunnittelu ja rakentaminen pitäisi kuitenkin aloittaa välittömästi.

Suomen Yrittäjät esittää, että

1. Vaatimus THL:n Avohilmo-rekisteriin liittymisestä poistetaan.
2. Palveluntuottaja voi toimittaa koronarokotustiedot THL:lle liittymättä Avohilmo -rekisteriin.
3. Kanta-palveluun tehdään kansallinen rokotustietorekisteri, jotta kansalaisten rokotukset saadaan rekisteröityä yhteen paikkaan, josta ne ovat sekä myös hänen itsensä (Omakanta) että häntä hoitavien tahojen saatavilla.

Suomen Yrittäjät

Anssi Kujala Tanja Matikainen

varatoimitusjohtaja kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö