ILO:lle vuonna 2021 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa kansainväliselle työjärjestölle ILO:lle vuonna 2021 annettavista raporteista Suomen ratifioimien ILO:n yleissopimusten soveltamisesta. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavat huomiot.

Pakollinen työ (yleissopimus nro 29)

Suomen Yrittäjät katsoo, että Suomi on toteuttanut tärkeitä toimia ihmiskaupan estämiseksi. Suomen Yrittäjät pitää erittäin tärkeänä, että ulkomaalaisten työvoiman hyväksikäyttöä voidaan ehkäistä tehokkaasti. Väärinkäytökset ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen noudattamisessa paitsi vääristävät kilpailua rehellisesti toimivien yrittäjien kannalta, ne eivät ole myöskään inhimillisesti hyväksyttävissä. Pakollista työtä koskevan yleissopimuksen osalta ihmiskaupan vastainen työ on Suomen toiminnan keskiössä. Tätä koskien Suomessa ollaan toteuttamassa myös lainsäädäntömuutoksia, jotka parantavat hyväksikäytettyjen ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa (HE 253/2020; eduskuntakäsittely vielä kesken).

Ihmiskaupan vastainen työ edellyttää kuitenkin riittäviä viranomaisresursseja. Suomessa lainsäädäntö ja toimivaltaiset viranomaiset muodostavat sinänsä toimivan järjestelmän ihmiskauppaan ja muuhun työvoiman hyväksikäyttöön puuttumiseksi, mutta viranomaisten resurssit eivät ole riittäviä.

Työnvälityksen järjestely (yleissopimus nro 88), työllisyyspolitiikka (yleissopimus nro 122) ja ammatillinen kuntoutus ja työllistäminen, vajaakuntoiset henkilöt (yleissopimus nro 159)

Suomen Yrittäjät katsoo, että työnvälitystä ja työllisyyspolitiikkaa koskevien yleissopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa kohtuullisen hyvin. Suomen Yrittäjät huomauttaa kuitenkin, että Suomen työmarkkinoilla on merkittäviä kohtaanto-ongelmia alueellisesti ja ammatillisesti. Työllisyys- ja työvoimapolitiikalla pitäisi puuttua aktiivisemmin kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseen ja työllisyysasteen nostamiseen.

Suomen Yrittäjät katsoo, että työvoimaviranomaisten toimintaa pitäisi kehittää siten, että työvoimaviranomaiset voisivat keskittyä työnvälitykseen eikä heidän hoidettavanaan olisi sellaisia tehtäviä, jotka kuuluvat ennemmin työttömyysturvaa toimeenpaneville tahoille. Suomessa valmisteltavana oleva ns. pohjoismaisen työnhaun malli muuttaisi työvoimapalvelujen toteuttamista ja työttömyysturvan saamisedellytyksiä osana työvoimapolitiikan toteuttamista. Suomen Yrittäjät toteaa, että pohjoismaisen työhaun mallin tavoitteet ovat oikeansuuntaiset. Työvoimapolitiikassa on lähdettävä työnhakijan velvollisuudesta hakea aktiivisesti työtä. Toisaalta julkisten työvoimanpalveluiden on toimittava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti kunkin työnhakijan tarpeet huomioiden. Pohjoismaisen työnhaun malli voi auttaa julkisten työvoimapalveluiden tehokkuuden parantamisessa, mutta Suomen Yrittäjät korostaa, että julkisten työvoimapalvelujen toimintaa on seurattava ja arvioitava tarkasti.

Suomessa suunnitellaan erityisen ”Välittäjä Oy:n” perustamista vajaakuntoisten ja osatyökykyisten työllistämiseen. Välittäjä Oy toimisi eräänlaisena väliportaana avoimille työmarkkinoille siirtymiseen. Suomen Yrittäjät korostaa, että yhteiskunnassa on tärkeä luoda väyliä ja mahdollisuuksia työllistymiseen myös heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Siksi Välittäjä Oy:n perustaminen on järkevää, kunhan sen toiminta rajataan tarkoin vain vaikeimmin työllistyviin henkilöryhmiin, jotta kilpailu ei vääristy.

Vajaakuntoisten ihmisten kohdalla myös palkkatuen käyttö on perusteltua, jotta vajaakuntoiset henkilöt voisivat työllistyä avoimille työmarkkinoille. Suomen Yrittäjät katsoo, että palkkatuen käyttöä ei kuitenkaan saa käyttää kilpailua vääristävällä tavalla, vaan se pitää rajata niiden henkilöiden työllistämisen edistämiseksi, joilla on työntekoa haittaava vamma tai osaamiseen liittyvä puute tai rajoite. Palkkatukea pidetään usein keskeisenä aktiivisen työvoimapolitiikan välineenä, mutta palkkatukea ei pidä käyttää pysyvänä ratkaisuna epäedullisessa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistämiseen.

Taloudellisesti tuettu opintovapaa (yleissopimus nro 140)

Suomessa toteutettu aikuiskoulutustuen muutos on parantanut aikuiskoulutusjärjestelmään liittyneitä puutteita. Tehdyt muutokset paransivat työn ja opiskelun yhteensovittamista erityisesti työntekijöiden osalta. Järjestelmässä on kuitenkin yhtä merkittäviä puutteita, sillä yrittäjän asemassa olevan henkilön mahdollisuus saada aikuiskoulutustukea ei toteudu samanlaisin ehdoin kuin työntekijäasemassa olevilla henkilöillä. Aikuiskoulutustuella korvattaan palkansaajalle yli 50 prosentin ansioalenemaa opinnoista johtuen, jolloin tukikuukausi kuluttaa yhden täyden kuukauden aikuiskoulutustuen 15 tukikuukauden enimmäisajasta. Jos korvattava ansioalenema on enintään 50 prosenttia, tukikuukausi kuluttaa puoli kuukautta enimmäisajasta. Tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta yrittäjiin. Suomen Yrittäjät katsoo, että tämä asettaa palkansaajat ja yrittäjät tarpeettomalla tavalla eriarvoiseen asemaan. Myös yrittäjällä on oltava mahdollisuus töiden ja opintojen yhteensovittamiseen aikuiskoulutustuella.

Työnantajan toimesta tapahtuva palvelussuhteen päättäminen (yleissopimus nro 158)

Suomen Yrittäjät katsoo, että työsuhteen päättämistä koskeva Suomen lainsäädäntö ylittää yleissopimuksen nro 158 vaatimukset. Suomessa työsuhteen päättäminen tapahtuu työsopimuslain mukaisessa järjestyksessä, mutta merkitystä on erityisesti myös yhteistoimintalain säännöksillä.

Työsopimuslakia muutettiin 1.1.2017 voimaan tulleilla muutoksilla koeajan, määräaikaisten sopimusten ja työnantajan takaisinottovelvollisuuden osalta. Muutosten tavoitteena on ollut parantaa pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia, madaltaa työnantajan työllistämiskynnystä ja lisätä työnantajien kasvuhalukkuutta. Suomen Yrittäjät toteaa, että muutokset ovat olleet tervetulleita ja ne ovat vaikuttaneet yritysten kannalta työllistämisedellytyksiä parantavasti. Erityisesti koeajan pidentäminen on vaikuttanut myönteisesti yritysten haluun palkata työntekijöitä. Muutosten vaikutukset ovat kuitenkin jääneet rajallisiksi, sillä monin paikoin työehtosopimuksiin sisältyvät määräykset ovat estäneet lainsäädäntömuutosten laajemman toteutumisen.

Työsopimuslain henkilöperusteella tapahtuvaa irtisanomista koskevaa säännöstä muutettiin 1.7.2019. Muutoksen tarkoituksena on laskea irtisanomiskynnystä erityisesti pienissä yrityksissä. Suomen Yrittäjät toteaa, että lakiin tehty muutos on varsin vähäinen, eikä se vaikuta työsuhteen päättämistä koskevassa kokonaisarviossa merkittävästi. Muutoksen käytännön soveltamisesta ei ole vielä tietoa. Tiedonsaantia vaikeuttaa se, että muutoksen soveltamisala ei ole selkeä, vaan lakiin lisättiin yrityksen koko yhdeksi kokonaisharkinnassa huomioitavaksi kriteeriksi. Muutoksen vaikutusta on siten erittäin vaikea arvioida käytännössä. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että työsuhteen päättäminen ei ole kohtuuttoman hankalaa, sillä erityisesti pienissä yrityksissä epäonnistunut rekrytointi tai työsuhteessa ilmenevät ongelmat voivat olla vahingollisia koko yrityksen toiminnalle. Suomen Yrittäjät kiinnittää huomiota myös siihen, että henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen olemassaolon arviointi on työnantajalle erittäin vaikeaa. Irtisanomiseen sisältyy korkea taloudellinen riski siitä, että irtisanominen voidaan katsoa laittomaksi. Sääntelyn tasapuolisuuden kannalta on tärkeää, että työsuhteen päättämistä koskevat säännökset olisivat tasapainossa eivätkä myöskään työnantajan kannalta kohtuuttomia.

Suomessa on valmisteltu yhteistoimintalain kokonaisuudistusta, joka vaikuttaa suoraan tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tehtäviin työsuhteen päättämismenettelyihin. Nykyinen yhteistoimintalaki mielletään ”irtisanomislaiksi” ja sen noudattaminen keskittyy lain monimutkaisten muotovaatimusten noudattamiseen seuraamusten pelossa. Lain tarkoitus työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta ei toteudu. Yhteistoimintalain mukaiset työvoiman vähentämisneuvottelujen tulisi olla joustavammat, jotta lain tavoite voisi aidosti toteutua.

EU-lainsäädännön velvoitteet vaikuttavat myös työsuhteen päättämistä koskeviin kysymyksiin. Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n ns. työehtodirektiivin (2019/1152) täytäntöönpanoa, joka vaikuttaa erityisesti vaihtelevan työajan sopimusten käyttöön. Suomen Yrittäjät huomauttaa, että työvoiman tarpeen vaihtelut voivat joillakin toimialoilla olla erittäin suuria, joten tarve joustaville työjärjestelyille todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula Albert Mäkelä

työmarkkinajohtaja asiantuntija