Lausunto digituen toimintamalliehdotuksesta

Valtiovarainministeriö

1. Tässä kohtaa voitte kommentoida digituen toimintamallia, kuten esitettyjä digituen toimijoita ja roolitusta (luvut 1-3). Lisäksi toivomme erityisesti kommentteja digituen määritelmään.

Esitetty digituen toimintamalli on mielestämme hyvä yhdistelmä keskitettyä järjestämistä, kehittämistä ja koordinointia sekä hajautettua monitoimijaista tuottamista.

Pidämme erittäin kannatettavana, että varsinkin maakuntatasolla digiosaamista kasvattavan tuen, ohjauksen ja koulutuksen tuottamisessa hyödynnetään monipuolisesti myös yrityksiä ja järjestöjä.

Tämän toteutumiseksi on tärkeätä määritellä julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamisen ehdot siten, että myös pienillä ja keskisuurilla toimijoilla on tosiasialliset mahdollisuudet päästä ostopalveluina järjestettävien digituen palveluiden tuottajiksi. Myös maksullisten tukipalveluiden tarjoajat on tärkeätä kytkeä osaksi digituen tuottajaverkostoa huolehtien samalla niiden löydettävyydestä alueellisissa ja valtakunnallisissa kanavissa.

Yksityisen sektorin mukana ololla varmistetaan tuen, ohjauksen ja koulutuksen saavutettavuus ympäri maata sekä tukipalveluiden sisältöjen ja mallien innovatiivinen kehittyminen ja kyky vastata yksilöllisiin tarpeisiin.

Esitetty digituen määritelmä on riittävän laaja ja sisällöllisesti oikein kohdentuva käsittäen paitsi digitaalisen teknologian käyttämisen tuen ja kouluttamisen myös digitaalisiin julkisiin palveluihin ohjaamisen sekä niissä asioinnin tuen.

Pidämme tärkeänä, että digituen käsite ja siihen kytkeytyvä julkinen diskurssi eivät muodosta sen piirissä olevasta yksilöstä passiivista ja kehittymiskyvytöntä kuvaa, vaan alleviivaa tämän itsenäisyyttä, aktiivisuutta ja henkilökohtaista vastuuta. Digituen tavoitteena on edesauttaa yksilön toimijuuden ja kyvykkyyden kasvamista ulos tuen tarpeesta, ei muodostaa tuesta pysyvää asiaintilaa.

Eri yhteyksissä esiintyvän sähköinen-sanan (sähköinen asiointi, sähköiset palvelut, sähköiset laitteet jne.) sijaan toivoisimme käytettävän johdonmukaisesti sanaa digitaalinen ja sen johdannaisia

2. Tässä kohtaa voitte kommentoida toimintamallin ohjauksen periaatteita, rahoitusta ja täytäntöönpanoa (luvut 4, 6, 7).

Toivomme, että yritykset ja järjestöt otetaan mukaan jo kuluvana vuonna käynnistyviin alueellisiin pilotteihin. Näin saadaan kerättyä kokemuksia digitukipalveluiden monituottajamallin kehittämis- ja koordinaatiotarpeista.

Suomessa on noin 283 000 yritystä, joista Suomen Yrittäjien jäseniä on yli kolmannes. Yrittäjille ja muillekin kansalaisille suunnatun digituen toteuttamisessa kannattaakin hyödyntää järjestömme asiantuntemusta ja empiiristä tietoa. Keskusjärjestömme lisäksi paikalliset (397 kpl) ja alueelliset (20 kpl) yrittäjäyhdistyksemme ovat digituen eri muotojen järjestäjille, koordinaattoreille ja kehittäjille sekä tuottajille verrattoman hyviä suunnittelu- ja viestintäkumppaneita.

3. Tässä kohtaa voitte kommentoida säädöstarpeita (luku 5).

Pidämme erittäin kannatettavana, että varsinkin maakuntatasolla digiosaamista kasvattavan tuen, ohjauksen ja koulutuksen tuottamisessa hyödynnetään monipuolisesti myös yrityksiä ja järjestöjä.

Tämän toteutumiseksi on lainsäädännössä tärkeätä määritellä julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamisen ehdot siten, että myös pienillä ja keskisuurilla toimijoilla on tosiasialliset mahdollisuudet päästä ostopalveluina järjestettävien digituen palveluiden tuottajiksi. Näin varmistetaan tuen, ohjauksen ja koulutuksen saavutettavuus ja kustannustehokkuus ympäri maata sekä tukipalveluiden sisältöjen ja mallien innovatiivinen kehittyminen ja kyky vastata yksilöllisiin tarpeisiin.

4. Muut mahdolliset huomiot

Pk-yritysten digitalisaation ja niissä toimivien yrittäjien digiosaamisen taso vaihtelee suuresti. Selvitystemme mukaan vain noin joka kymmenes yritys on vahvasti digitaliseesti suuntautunut (nk. digiedistyneet). Näistä yrityksistä 60 prosenttia on perustutettu 2000-luvulla ja ne ovat muihin yrityksiin nähden kasvuhakuisempia ja nopeammin kasvavia.

Noin joka kolmas yritys lukeutuu nk. digipudonneisiin, joilla ei ole käytössään tai jotka eivät juuri hyödynnä verkkosivuja tai merkittävissä määrin muitakaan digitaalisia työkaluja, prosesseja tai kanavia.

Näiden kahden ääripään väliin mahtuu iso kirjo digitalisaatiosta kiinnostuneita yrityksiä, joista osa on paremmin ja osa heikommin kartalla liiketoimintansa digitoinnissa (nk. digieksyneet). Yrittäjän oma kiinnostus uutta teknologiaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan on keskeisin menestystekijä yrityksen toiminnan digitalisoimisessa.

Digipudonneiden ja -eksyneiden yritysten osuus on yrittäjien ikä-, koulutus- ja toimialarakenteesta johtuen suuri etenkin harvaan asutulla maaseudulla.

Nämä seikat huomioiden pidämme tärkeänä panostaa digikiinnostuneiden yrittäjien ja yritysten digiosaamisen vahvistamiseen myös nyt esitetyn digituen toimintamallin kautta.

Suomen Yrittäjät

Joonas Mikkilä Mika Kuismanen
digi- ja koulutusasioiden päällikkö pääekonomisti