Lausunto ehdotuksesta eräiden järjestöjen ja kuntien sekä työnantajien järjestämien työllistymistä tukevien toimien sisällyttämisestä työttömyysturvalain ns. aktiivimallin mukaiseen aktiivisuuteen

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa muistiosta, jossa esitetään ehdotus työttömyysturvalain ns. aktiivimallin kehittämiseksi. Ehdotuksessa aktiivimallin mukaista aktiivisuutta kerryttäväksi toiminnaksi voitaisiin hyväksyä myös eräiden järjestöjen, kuntien ja työnantajien järjestämää toimintaa. Ehdotuksen tavoitteena on laajentaa aktiivisuutta kerryttävää toimintaa järjestävien tahojen joukkoa, mutta järjestettävän toiminnan sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Ehdotus perustuu hallituksen huhtikuun 2018 kehysriihen päätökseen.

Suomen Yrittäjät pitää ehdotusta kannatettavana. On tarkoituksenmukaista, että aktiivimallin aktiivisuusedellytyksen voi täyttää nykyistä laajemmin eri tahojen järjestämään toimintaan osallistumalla. Aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä, minkä vuoksi aktiivisuutta kerryttävän toiminnan tulee olla työttömän henkilön työmarkkina-asemaa parantavaa. Kuten ehdotuksessa on todettu, tämä on lähtökohta myös silloin, kun toiminnan järjestää jokin muu taho kuin työvoimaviranomainen.

Ehdotuksen keskeinen haaste on sen varmistaminen, että aktiivisuutta kerryttävä toiminta tulee määritellyksi ja käytännössä myös sovellettavaksi niin, että se aidosti edistää työttömän henkilön työllistymisen edellytyksiä. Aktiivisuutta kerryttäväksi toiminnaksi ei tule hyväksyä sellaista toimintaa, joka ei paranna henkilön työllistymisedellytyksiä, kuten esimerkiksi harrastusluonteista toimintaa. Työttömyysturvalaissa käytetään 6 luvun 3 a §:n 3 momentin 4 kohdassa työllistymisedellytyksiä parantavan palvelun tai toiminnan käsitettä. Se on kuitenkin tulkittavissa varsin laajasti, joten on tarpeen määritellä lain esitöissä tarkemmin, millaisia nämä palvelut tai toiminnat voivat olla.

Ehdotusmuistiossa on määritelty aktiivisuutta kerryttäväksi tarkoitettu toiminta kohtuullisen kattavasti. Mahdollisimman tarkka määrittely on tarpeen, jotta aktiivisuusedellytyksen kertyminen tai kertymättä jääminen olisi selkeää etuuden maksajille ja työttömyysturvan saajille. Lienee kuitenkin selvää, ettei ole mahdollista määritellä tyhjentävästi, millaiset palvelut ja toimet ovat työllistymistä tukevia toimia. Tällainen määrittely myös rajoittaisi uudenlaisten palvelujen ja toimintojen kehittämistä.

Sen sijaan olisi kuvattava mahdollisimman laajasti sellaisia toimintoja, jotka eivät kerrytä aktiivisuusedellytystä. Tältä osin muistiossa esitettyä voisi vielä täsmentää erityisesti itsenäisen valmennuksellisen toiminnan ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan osalta. Näiltä osin voisi kuvailla tarkemmin sitä, mikä ainakaan ei kerryttäisi aktiivisuusehtoa.

Toimeenpanon osalta on huolehdittava, että työttömyysturvan saajien lisäksi uudet toiminnan järjestäjät saavat riittävän tiedon siitä, millaista toimintaa voidaan pitää aktiivisuusedellytyksen täyttämisenä. Lainvalmisteluaineiston lisäksi olisi syytä harkita erillisen soveltamisohjeen laatimista. Soveltamisohje voisi toimia pohjana myös viestintään toiminnan järjestäjille ja erityisesti työttömyysetuuden saajille. Tiedottaminen on tärkeää paitsi aktiivisuusedellytystä kerryttävän toiminnan laadusta, myös sen menettelyn osalta, jota aktiivisuuden seuraamiseen käytetään.

Suomen Yrittäjät pitää tarkoituksenmukaisena, että muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen jälkeen. On kuitenkin huolehdittava, että etuuden maksajille jää riittävästi aikaa muutokseen valmistautumiseen. Pidämme myös kannatettavana, että toiminnan järjestäjien käytössä olisi helppokäyttöinen lomake, jota voitaisiin käyttää osallistumistodistuksena.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula Albert Mäkelä
työmarkkinajohtaja asiantuntija