YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lausunto esitysluonnoksesta kilpailulain muuttamiseksi
Työ- ja elinkeinoministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriön 15.3.–15.5.2017 työskennellyt työryhmä on arvioinut tarvetta erillisille sosiaali- ja terveyssektoria koskeville kilpailusäännöille ja tehnyt muutostarpeita koskevat säädösehdotukset. Työ liittyy sote- ja maakuntauudistuksen valinnanvapauslakiesitykseen, joka on eduskunnan käsiteltävänä.
Työryhmä ehdottaa uutta määräaikaista säännöstä, jonka mukaan kilpailulain yrityskauppavalvontaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin liikevaihdosta riippumatta kaikkiin yritysjärjestelyihin, joissa vähintään yksi osapuolista tuottaa palveluita Suomessa. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla olisi 45 vuorokautta aikaa arvioida, asettaako se ehtoja yritysjärjestelyllä.
Säännöksen perusteella lähes kaikki alan yrityskaupat tulisivat väliaikaisesti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) ilmoitettavaksi, mutta yrityskauppavalvonnan puuttumiskynnys säilyisi ennallaan. Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa markkinoiden toimivuus ja asiakkaiden valinnanvapauden toteutuminen hillitsemällä sosiaali- ja terveyssektorin keskittymistä ennen sote-uudistuksen täysimääräistä voimaantuloa. Lisäksi esitysluonnoksessa todetaan, että pysyviä erityisiä yrityskauppavalvontasääntöjä ja omia menettelysääntöjä harkitaan.
Lausunto
Suomen Yrittäjät (SY) on järjestelmällisesti katsonut omissa linjauksissaan tämän vaalikauden aikana, että sote-toimialalle tarvitaan omat kilpailuoikeudelliset säännökset, jotta rakenneuudistus voisi tapahtua mahdollisimman hallitusti. Sen vuoksi pidämme esitysluonnosta tarpeellisena ja perusteltuna sekä ja sote-uudistuksen tavoitteita hyvin tukevana.
Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa todetaan sote-uudistuksen tavoitteista muun muassa seuraavaa:
”Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan mittaristo.”
Kilpailuneutraliteetin, markkinoiden laajemman toimivuuden ja pk-yritysten toimintaedellytysten varmistamisen tärkeys näkyy myöhemmissäkin sote-linjausten täsmennyksissä. Hallituksen linjauksessa 7.11.2015 mainittiin nimenomaisen kilpailusääntelyn tarpeellisuus seuraavasti:
”Lainvalmistelussa ja sote-uudistuksen alueellisessa toteutuksessa huolehditaan kilpailun toimivuudesta ja monipuolisesta sote-palveluiden tarjonnasta. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto valvoo kilpailun toteutumista sote-palveluiden markkinoilla ja sen osana myös pk-yritysten toimintamahdollisuuksia. Valmistelussa luodaan menettelyt ja edellytykset, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Itsehallintoalueiden tulee ottaa tuotantoa järjestäessään huomioon alueelliset erityisolosuhteet ja siinä nykyisin toimivaksi osoittautuneet, integroituja palveluita tarjoavat toimintamallit ja -yksiköt. Tavoitteena on hyödyntää kilpailun antamia mahdollisuuksia siltä osin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannossa on edellytyksiä eri palveluntarjoajien kilpailulle.”
Suomen Yrittäjät pitää tarpeellisena säätää erityiset kilpailuoikeudelliset säännökset sosiaali- ja terveyssektorille. Käynnissä on historiallinen rakennemuutos. Jos markkinat lähtevät keskittymään voimakkaasti, niiden vinoutumia on mahdoton oikaista jälkikäteen. Myös muissa EU-maissa on annettu toimialakohtaisia yrityskauppojen valvonta- ja muita säännöksiä, joten kyse ei ole tässä mielessä täysin poikkeuksellisesta menettelystä.
Kevyt ilmoitusmenettely on järkevää sääntelyä
Suomen Yrittäjien mielestä ehdotettu sääntelyrakenne on tarkoituksenmukainen myös hallinnollisen taakan näkökulmasta. Taakkaa ei voi täydellisesti välttää, kun kontrollimekanismi luodaan. Se on kuitenkin syytä pitää mahdollisimman alhaisena, eli turhat hallinnolliset kustannukset tulee pitää minimissään.
Mielestämme kaikkein pienimmät kaupat ja jo toimivien yritysryppäiden sisällä tapahtuvat järjestelyt voidaan sulkea pois säännöksen soveltamisalasta. Näin voidaan torjua huolta siitä, että esimerkiksi sukupolven-vaihdostilanteissa eteen tulevat yrityskaupat estyisivät tai vaikeutuisivat.
Säännös olisi tarpeen myös pystyä rajaamaan siten, ettei esimerkiksi pääomasijoitustoiminnan harjoittamiselle tule vaikeuksia ja esteitä. Tällaisia voi aiheutua, jos pääomasijoittajat tulkitaan laajasti sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajiksi, jolloin sijoitukset muullekin toimialalle tulevat potentiaalisesti valvonnan piiriin. Näin ei ymmärtääksemme ole tarkoitettu tapahtuvan.
Ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevat kaupat myös hyötyisivät menettelystä saamalla luottamuksensuojaa järjestelylleen. Uuden valvonnan perusteltu tavoite on saada siirtymävaiheen aikana pienetkin yrityshankinnat valvonnan kohteeksi, koska erityisesti paikallisilla tai alueellisilla markkinoilla pienenkin yrityksen hankinta saattaa johtaa tuntuvaan markkinavoiman kasvuun ja olla haitallinen kilpailun toimivuudelle.
Olisi luontevaa, että valvontatehtävää hoitaessaan KKV seuraisi tarkasti myös sitä, siirtyykö sote-yritysten omistusta suoraa tai välillisesti tahoille, jotka eivät sote-uudistuslakien ja -linjausten mukaan ole jatkossa palveluntuottajia (esimerkiksi kuntayhtiöt ja valtionyhtiöt). Tällaisia tahoja on ostajina nyt toteutuvissa sote-yritysjärjestelyissä.
Pysyvät sote-erityissäännökset tarpeen
Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon jälkeen suunnitelmissa on, että sote-yritysjärjestelyihin jäisi pysyvä sääntely, jonka soveltumisala olisi määräaikaista lievempi. Pidämme tarpeellisena pysyvän sääntelyn luomista sote-yrityskauppoihin. Samoin katsomme, että on perusteltua antaa säännökset, jotka suojaavat pienten tuottajien toimintamahdollisuuksia suoran valinnan palveluissa.
Ministeriön äskettäin järjestämässä kuulemistilaisuudessa oli pohjana luonnos, jonka mukaan yrityskauppavalvonta aktualisoituisi silloin, kun liikevaihtoa syntyy yhteensä yrityskaupan jälkeen 50 M€ tai kahdella osapuolella 5 M€. Rajat olisivat selkeästi matalammat kuin nykyiset yleisen yrityskauppavalvonnan rajat (yhteenlaskettu liikevaihto 350 M€, kahdella 20 M€). Nykyiset yleiset rajat ovat korkeat. Maakunnallisen ja paikallisen toimivan kilpailun näkökulmasta rajat ovat aivan liian korkeita, ja kuulemistilaisuudessa esitetty luonnos voi toimia luontevana lähtökohtana jatkovalmistelulle.
Pysyviä säännöksiä valmisteltaessa on tärkeää huomioida, että rajat alittavalle yritysjärjestelylle sallitaan myös vapaaehtoinen oikeus ilmoittaa järjestely valvottavaksi ennalta. Tämä parantaisi oikeusvarmuutta pk-yritysten osalta.
KKV tarvitsee luvan pilkkoa myös jo syntyneitä kilpailua rajoittavia rakenteita
Keväällä loppuraporttinsa jättäneen kilpailulain uudistamistarpeita pohtineen työryhmän yhtenä ehdotuksena oli antaa KKV:lle uusi oikeus velvoittaa kilpailua kielletysti rajoittanut toimija rakenteellisiin korjaustoimenpiteisiin, jos tiukat edellytykset täyttyvät. Oikeus asettaa rakenteellinen korjaustoimenpide tarkoittaa esimerkiksi, että KKV voisi muulloinkin kuin yrityskauppavalvonnan yhteydessä asettaa yritykselle velvoitteen vetäytyä jostakin toiminnosta, jos se esimerkiksi käyttää väärin määräävää markkina-asemaansa.
Suomen Yrittäjät kannattaa rakenteellisia toimenpiteitä erityisesti julkis-sektorin määräävän markkina-aseman väärinkäytön estämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistus muuttaa markkinoiden rakenteita. Yrittäjyydelle tarjoutuu uusia mahdollisuuksia, mutta lisäksi syntyy riskejä markkinoiden keskittymisestä suurten julkisten ja yksityisten toimijoiden pelikentäksi. On tärkeää, että viranomaisella on tehokas mahdollisuus puuttua syntyneisiin rakenteisiin terveen kilpailun ja toimivien markkinoiden palauttamiseksi.
Lopuksi korostamme myös tässä yhteydessä, kuinka välttämättömänä pidämme, että kilpailulain kilpailuneutraliteettisäännöksiä terävöitetään sen mukaisesti kuin olemme linjanneet kilpailulakityöryhmän mietintöön Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa yhdessä jättämässämme eriävässä mielipiteessä.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät
Mikael Pentikäinen Satu Grekin
toimitusjohtaja kilpailuasioiden päällikkö