Lausunto hallituksen esityksestä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoamme otsikon asiassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat yhdessä valmistelleet hallituksen esitystä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia, työsopimuslakia, merityösopimuslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta ja työaikalakia sekä työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on kuitenkin tarkoitettu tulemaan osittain voimaan jo 1.8.2022.

Esityksen tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamista. Tavoitteen saavuttamiseksi uudistettaisiin työttömyysturvalakia, työttömien palveluita ja työttömyysturvan rahoitusta sekä muutosturvaa ja työaikalain osa-aikaista työllistymistä koskevia säännöksiä.

Esitys liittyy hallituksen ohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen julkisen talouden vahvistamisesta työllisyysastetta nostamalla, mikä edellyttää ikääntyvien lisääntyvää osallistumista työmarkkinoille. Esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä noin 8 300 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 000 työllistä.

Esityksen mukaan työttömyysturvalain mukaisista työttömyyspäivärahan lisäpäivistä luovuttaisiin asteittain. Pidämme esitystä tältä osin perusteluna ja uskomme muutoksen vahvistavan 55 vuotta täyttäneiden työllisyyttä. Lisäpäiväoikeus kasvattaa ikääntyneiden työttömyyttä kahta kautta. Työnantaja saattaa kohdentaa irtisanomiset nimenomaan ikääntyneisiin. Lisäksi päivärahan muita pidempi kesto heikentää ikääntyneiden työttömien uudelleentyöllistymisen todennäköisyyttä.

Esityksen ehdotusten positiiviset työllisyysvaikutukset tulevat käytännössä kokonaan lisäpäiväoikeuden poistamisesta.

Ikääntyneiden työmarkkina-aseman parantamiseksi esityksessä ehdotetaan uutta muutosturvakokonaisuutta 55 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella irtisanomisperusteella tämän oltua saman työnantajan palveluksessa viisi vuotta.

Kokonaisuus muodostuu henkilön yhden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvarahasta ja arvoltaan kahden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvakoulutuksesta. Uusi muutosturvapaketti ehdotetaan rahoitettavaksi muutosturvamaksulla, joka muodostuisi irtisanovan työnantajan osasta ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksuun sisältyvästä yhteisestä osasta (n. 0,03 %-yksikön korotus maksuun). Näistä ensimmäinen perittäisiin irtisanomisen yhteydessä ja se koskisi vain työnantajia, joiden palkkasumma olisi vähintään 2 169 000 euroa vuodessa. Em. palkkasumman kohdalla maksu olisi 0 euroa ja nousisi sitten lineaarisesti ollen täysimääräinen (2,9 krt muutosturvarahan määrä).

Esityksessä arvioidaan ehdotetun uuden muutosturvan työllisyysvaikutukset ja vaikutukset julkiseen talouteen vähäisiksi. Työllisyys ei juurikaan parane, sillä tilanteessa, jossa työnantajalla on tuotannollis-taloudellinen irtisanomisperuste, vaikuttanee ehdotettu kokonaisuus eniten siihen kenet/keitä työnantaja irtisanoo. Jos irtisanominen johtuu taloudellisista syistä, lienee loogista, että kulujen minimoimiseksi irtisanotaan ennemmin henkilö, joka ei uuden muutosturvan ehtoja täytä. Ehdotettu uusi muutosturva kohdistuu myös ainoastaan irtisanomisiin mikä saattaa johtaa siihen, että sen piirissä olevia henkilöitä ennemmin lomautetaan. Taloudellisten vaikutusten osalta on hyvä todeta, että lisäpäiväoikeuden poistuessa myös sen rahoittamiseksi kerätty työnantajan omavastuumaksu poistuu, joka käytännössä nollaa uudesta muutosturvapaketista aiheutuvat kustannukset toki ne uudelleen kohdentaen.

Esityksessä ehdotetaan muutoksia myös työnantajan velvoitteisiin. Esityksen kohderyhmään kuuluvan irtisanotun työntekijän käytettävissä olevia työllistymisvapaita on ehdotettu pidennettäväksi. Vaikka työsopimuslain säännösten sekä niiden perusteluiden tavoite työllistymisvapaan osalta on sinänsä ymmärrettävä, lain perustelut ovat kuitenkin ristiriidassa yleisen työoikeudellisen käytännön sekä sääntelyn osalta sen suhteen, kun kyse on palvelussuhteen yhdenjaksoisesta jatkumisesta. Nyt esitettävän sääntelyn mukaan palvelussuhdetta pidettäisiin yhdenjaksoisena, vaikka sopimussuhde olisi ollut keskeytyneenä jopa 30 päivää. Tällaista määrittelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eikä se vastaa yleistä mm. työsopimuslain esitöistä tai oikeuskäytännöstä johdettavaa linjaa, jonka mukaan esimerkiksi työsuhteen katsottaisiin työsuhde-etuuksien karttumisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena, vaikka se perustuisi peräkkäisiin toisiaan välittömästi tai vain lyhyin välein seuraaviin määräaikaisiin työsopimuksiin.

Työnantajalla olisi jatkossa myös velvollisuus tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luvussa tarkoitettuun muutosturvakoulutukseen sekä työttömyysturvalain 9 luvussa tarkoitettuun muutosturvarahaan. Vastustamme esitettävää muutosta ja katsomme, ettei tällaisen velvoitteen lisääminen yksittäisille, kaikkein pienimmillekin työnantajayrityksille ole missään määrin tarkoituksenmukaista.

Esityksessä edelleen ehdotetaan, että työnantajan olisi ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että 55 vuotta täyttäneelle, saman työnantajan palveluksessa vähintään 3 vuotta olleella työntekijällä olisi mahdollisuus osa-aikatyöhön. Esittävän muutoksen osalta toteamme, että on äärimmäisen tärkeää, että mahdollisuudesta osa-aikatyöhön nyt määriteltävissä tilanteissa ei tehdä työntekijän subjektiivista oikeutta, vaan myös jatkossa siirtymisestä osa-aikatyöhön tulee sopia työnantajan ja työntekijän välillä.

Lausunto on pyydetty antamaan vastaamalla Lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön viimeistään 5.1.2022. Suomen Yrittäjät on vastannut em. palvelussa esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:

Lausuttavaa muutosturvarahan ja muutosturvakoulutuksen ehdoista? (työttömyysturvalain 9 luku 1 § 1 momentti ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 2 §). Ehdoilla tarkoitetaan palkansaajan ikää, työhistoriaa, irtisanomisperustetta ja 60 päivän kuluessa työnhakijaksi rekisteröitymistä koskevaa ehtoa.

Lausuttavaa muutosturvarahan ja muutosturvakoulutuksen arvon määrittelystä? (työttömyysturvalain 9 luku 2 § ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 3 § 3 momentti)

Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen sisällöstä? (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 3 § 1 momentti)

Jotta muutosturvakoulutuksella olisi vaikutusta henkilön tulevaan työllistymiseen, pidämme ehdottoman tärkeänä, että se on sisällöltään henkilön ammatillisia valmiuksia lisäävää tai yritystoimintaa tukevaa, kuten esityksessä ehdotetaan. Samoin koulutusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon alueellinen työmarkkinatilanne ja siten olla sellaista, joka edistää tehokkaasti henkilön nopeaa uudelleen työllistymistä.

Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen kestosta? (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 3 § 2 momentti)

Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen järjestämisestä? (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 4 §)

Lausuttavaa koulutusoikeuden lakkaamisesta? (julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 5 §)
Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen vaikutuksesta työttömyysturvaoikeuteen? (työttömyysturvalain 2 luku 10 §)

Lausuttavaa muutosturvakoulutuksen velvoittavuudesta työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä? (työttömyysturvalain 2 a luku 16 §)

Lausuttavaa asiakkuuden kokeilukuntaan siirtämättä jättämisestä? (työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 5 § 3 momentti)

Lausuttavaa menettelystä muutosturvarahan toimeenpanossa? (työttömyysturvalain 9 luku 4 §)

Lausuttavaa muutosturvan piiriin kuulumista koskevasta lausuntomenettelystä? (työttömyysturvalain 9 luku 1 § 2 momentti, kts. myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luku 2 § sekä esitysluonnoksen luku 8, Lakia alemman asteinen sääntely)

Lausuttavaa palkansaajan työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeuden asteittaisesta poistamisesta? (työttömyysturvalain 6 luku 9 §)

Tämä on esityksen keskeisin muutos, jota kannatamme varauksetta. Tämä muutos pelkästään parantaa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja vahvistaa kohderyhmän työllisyyttä.

Lausuttavaa työllistymisvapaasta ja työnantajan velvoitteista? (työsopimuslain 7 luku 12 a § ja 9 luku 3 b §, merityösopimuslain 8 luku 10 a § ja 10 luku 5 § sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 37 a §)

Säännöksen mukaan työllistymisvapaa koskisi tilanteita, joissa työnantaja irtisanoo taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella työntekijän, joka irtisanomisen toimittamishetkellä on täyttänyt 55 vuotta ja hänen palvelussuhteensa on tuolloin yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta.

Vaikka työsopimuslain säännösten sekä niiden perusteluiden tavoite työllistymisvapaan osalta on sinänsä ymmärrettävä, lain perustelut ovat kuitenkin ristiriidassa yleisen työoikeudellisen käytännön sekä sääntelyn osalta sen suhteen, kun kyse on palvelussuhteen yhdenjaksoisesta jatkumisesta. Nyt esitettävän sääntelyn mukaan palvelussuhdetta pidettäisiin yhdenjaksoisena, vaikka sopimussuhde olisi ollut keskeytyneenä jopa 30 päivää. Tällaista määrittelyä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena eikä se vastaa yleistä mm. työsopimuslain esitöistä tai oikeuskäytännöstä johdettavaa linjaa, jonka mukaan esimerkiksi työsuhteen katsottaisiin työsuhde-etuuksien karttumisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena, vaikka se perustuisi peräkkäisiin toisiaan välittömästi tai vain lyhyin välein seuraaviin määräaikaisiin työsopimuksiin. Katsomme, että pykälää sekä perusteluita tulisi täydentää ja muokata siten, että sopimussuhteen keskeytykset voisivat olla huomioitavan palvelussuhteen ajalta yhteensä enintään 30 päivää, mutta kuitenkin yhdenjaksoisesti enintään 14 päivää.

Työnantajalla olisi jatkossa myös velvollisuus tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 a luvussa tarkoitettuun muutosturvakoulutukseen sekä työttömyysturvalain 9 luvussa tarkoitettuun muutosturvarahaan. Toisin kuin nykyisen työsopimuslain mukainen työnantajan velvollisuus tiedottaa vähintään 10 työntekijää irtisanoessaan työntekijöitä näiden oikeudesta julkisesta työvoima-. ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymissuunnitelmaan, muutosturvakoulutusta koskeva työnantajan tiedottamisvelvollisuus koskisi myös tilanteita, joissa irtisanotaan yksittäinen työntekijä taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella. Vastustamme esitettävää muutosta ja katsomme, ettei tällaisen velvoitteen lisääminen yksittäisille, kaikkein pienimmillekin työnantajayrityksille ole missään määrin tarkoituksenmukaista.

Lausuttavaa 55 vuotta täyttäneen mahdollisuudesta osa-aikatyöhön? (työaikalain 15 §:n 3 momentin toinen virke)

Esittävän muutoksen osalta toteamme, että on äärimmäisen tärkeää, että mahdollisuudesta osa-aikatyöhön nyt määriteltävissä tilanteissa ei tehdä työntekijän subjektiivista oikeutta, vaan myös jatkossa siirtymisestä osa-aikatyöhön tulee sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Jo tällä hetkellä työaikalain 15 §:ssä on varsin laajasti nostettu esiin mahdollisuudet, jolloin työntekijä voi pyytää työnantajalta siirtymistä osa-aikatyöhön. Useimmissa tilanteissa voidaan katsoa, että nyt tehtävän muutoksen johdosta säännöksen piiriin tulevilla henkilöillä olisi jo nykyisten säännösten pohjalta mahdollisuus pyytää osa-aikatyöhön siirtymistä. Koska yritykset ovat erilaisia ja erityisesti pienten yritysten mahdollisuus erilaisiin työaikajärjestelyihin voivat käytännössä olla huomattavan rajalliset, on tärkeää, että nämä paikalliset olosuhteet huomioidaan tilannetta arvioitaessa ja että osa-aikatyöhön siirtyminen vaatii nyt käsiteltävissä tilanteissa sekä työnantajan että työntekijän suostumuksen ja näiden välisen yhdessä tehtävän sopimuksen.

Lausuttavaa muutosturvan rahoitusvastuun kohdentumisesta työnantajien kesken? (työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 14, 14 a ja 14 b §)

Rahoitusvastuun kohdentaminen osin suoraan irtisanovalle työnantajalle on perusteltua, mutta tullee vaikuttamaan sen piirissä olevien työnantajien irtisanomispäätöksiin joko siten, että irtisanominen herkemmin kohdistetaan henkilöön, josta maksuvelvoitetta ei synny tai vaihtoehtoisesti turvaudutaan irtisanomisen sijaan lomauttamiseen.

Lausuttavaa irtisanovan työnantajan muutosturvamaksun määräämisestä ja perimisestä? (työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 14 e, 14 f ja 14 g §)

Lausuttavaa muutosturvamaksun yhteisen osan määrästä ja sen arvioinnista? (laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 14 b § 1 ja 2 mom.)

On olennaisen tärkeää, että mikäli uusi muutosturvamalli sellaisenaan säädetään, että sen käyttöä seurataan heti alusta tarkasti ja yhteisen osan määrä arvioidaan näin saadun tiedon pohjalta.

Lausuttavaa irtisanovan työnantajan muutosturvamaksun ja omavastuumaksun yhteensovittamisesta (työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain voimaantulosäännös, 2 mom.)

Maksut tulee yhteensovittaa kaikissa tilanteissa. Ei ole kohtuullista, että työnantajaa ”rangaistaan” kahdesti samasta irtisanomisesta.

Muuta lausuttavaa muutosten voimaantulosta?

Lausuttavaa vaikutuksista julkiseen talouteen?

Lausuttavaa yritysvaikutuksista?

Lausuttavaa vaikutuksista toimeentuloon?

Lausuttavaa muutosturvarahan suhteesta muuhun sosiaaliturvaan?

Lausuttavaa muista vaikutuksista?

Lausuttavaa muutosten vaikutusten seurannasta?

Muuta lausuttavaa esitysluonnoksesta?

Tässä kohtaa toistimme ennen täsmäkysymyksiä kirjoitetun tekstin.

Suomen Yrittäjät

Harri Hellstén
Suomen Yrittäjät ry