Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa ulkomaalaislakiin 1.10.2021 tehtyjen muutosten vaikuttavuudesta ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön ilmi tulemiseen ja uhrien oikeusasemaan. Kyse on ulkomaalaislain muutoksista, joilla lakiin lisättiin säännökset erityisistä luvista työperäisen hyväksikäytön uhrille (HE 253/2020 ja laki 554/2020). Lausuntopyyntö perustuu eduskunnan lausumaan, jossa edellytettiin hallituksen seuraavan ulkomaalaislakiin tehtyjen muutosten vaikuttavuutta.

Suomen Yrittäjät huomauttaa, että uudet säännökset ovat olleet voimassa vain noin vuoden, joten niiden soveltamiskäytännöstä ei voida esittää vielä tarkkoja havaintoja. Yleisesti Suomen Yrittäjät pitää ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön tehokasta ehkäisyä erittäin tärkeänä. Ulkomaalaislain 1.10.2021 voimaantulleet muutokset parantavat erityisesti hyväksikäytön uhrin asemaa.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan ulkomaalaislain 54 b §:n mukaan työnantajan moitittavan menettelyn perusteella myönnettyjä jatko-oleskelulupia on myönnetty tähän mennessä 5 kappaletta ja yksi jatko-oleskelulupapäätös on ollut kielteinen. Arviointi siitä, milloin on käsillä sellainen työnantajan velvoitteiden laiminlyönti tai muu hyväksikäyttö, jonka nojalla ulkomaalaisella työntekijällä on oikeus 54 b §:n mukaiseen jatkolupaan, perustuu pitkälti 54 b §:n esitöissä (HE 253/2020 vp) esitettyjen arviointiperusteiden mukaan. Vaikka 54 b §:n soveltaminen jättää viranomaiselle tulkinnanvaraa, voidaan tilastotietojen perusteella katsoa, että säännös toimii tarkoituksenmukaisesti. On tärkeää, etteivät säännöksen soveltamisedellytykset ole liian tiukat.

Ulkomaalaislain 36 §:n muutoksen mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä myös, jos on perusteltua aihetta epäillä työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen oleskelulupaa haettaessa. Maahanmuuttovirastolla on ulkomaalaislain 36 §:n soveltamisessa laaja harkintavalta, sillä säännöksen perusteluissa ei ole avattu sitä, millä tavalla Maahanmuuttovirasto voisi arvioida riskiin työvoiman hyväksikäytöstä. Maahanmuuttoviraston julkisista tilastoista ei ilmene, kuinka monessa hylkäävässä oleskelulupapäätöksessä on käytetty ulkomaalaislain 36 §:ää hylkäämisperusteena. Säännöksen vaikuttavuutta on siten vaikea arvioida.

Suomen Yrittäjien tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa työnantajaan tai toimeksiantajaan olisi kohdistettu ulkomaalaislain 187 §:n mukaista pidättäytymispäätöstä. On kuitenkin syytä olettaa, että pidättäytymispäätös on tehokas ja vaikuttava seuraamus. Pidättäytymispäätös voi toimia yleisestävästi, vaikkei sen soveltaminen olisikaan tavallista. Seuraamuksen vähäinen käyttö ei osoita, etteikö seuraamus voisi olla tehokas ja vaikuttava.

Suomen Yrittäjät