Lausunto hallituksen esityksestä kirjanpitolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Eduskunta
Talousvaliokunta

Esityksellä pantaisiin täytäntöön eduskunnan tilintarkastuslain muutoksen hyväksymisen yhteydessä antama lausuma toimintakertomuksen poistamista oikean ja riittävän kuvan vaatimuksesta. Eduskunta edellytti muutosta käsitellessään tilintarkastusdirektiivin implementointia (EV 85/2016 vp).

Esityksellä pannaan lisäksi täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi koskien tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamista. Kirjanpitolakiin lisättäisiin säännökset muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista. Arvopaperimarkkinalakiin lisättäisiin direktiivin monimuotoisuusosion täytäntöönpanoa varten valtuutussäännös. Lisäksi osakeyhtiö- ja osuuskuntalakiin tehtäisiin teknisiä muutoksia.

Eduskunnan kesäkuussa 2016 hyväksytyn tilintarkastuslain muutoksen (HE 70/2016 vp) seurauksena toimintakertomus ja tilinpäätös eriytettiin selkeästi toisistaan. Eritys jätti jatkovalmistelulle tarvetta koskien ensiksi kirjapitolain oikean ja riittävän kuvan vaatimuksen täsmentämistä, ja toiseksi muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista.
Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Kirjanpitolain oikea ja riittävä kuva

Tähän saakka kirjapitolain mukaan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen on yhdessä tullut muodostaa oikea ja riittävä kuva. Hallitus esittää, että sellaisia tietoja, joita lainsäädäntö edellyttää toimintakertomukseen sisällytettävän, ei tarvitsisi uudelleen sisällyttää tilinpäätökseen. Kirjanpitovelvollinen voi tilinpäätösaineistossaan viitata toimintakertomuksen kohtiin tai muulla tavoin saattaa toimintakertomuksen kohdat osaksi tilinpäätösaineistoa. Pidämme esitettyä menettelyä perusteltuna.

Kahdenkertaisen raportointivelvoitteen poistava säännös esitetään toteutettavaksi KPL 3 luvun 2 §:ssa. Viittaus toimintakertomukseen on poistettu. Lisäksi 2. momentin loppuun lisättäisiin uusi virke:

”Tietoja, jotka on tämän taikka muun lain mukaan ilmoitettava toimintakertomuksessa, ei kuitenkaan tarvitse ”

Hallituksen esityksessä valittu lähestymistapa oikean ja riittävän kuvan vaatimuksen täyttämiseksi on riittävän selkeä ja kirjanpitovelvollisen hallinnollista taakkaa vähentävä. Pidämme esitystä tarkoituksenmukaisena.

Lopuksi

Muiden kuin listaamattomien yhteisöjen kannalta tilintarkastuksen tärkeimpiä kohtia ovat perinteisesti olleet kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen lisäksi hallinnon tarkastus sekä toimintakertomus. Kun nämä tarkastetaan riittävän kattavassa laajuudessa, tarkastettavan yrityksen omistajat ja sen sidosryhmät saavat parhaan hyödyn.

SY kannattaa tilitarkastuslainsäädännön kehittämistä markkinaehtoisempaan ja sääntelyä keventävämpään suuntaan. Lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden rajat ovat parhaillaan TEM:n työryhmän tarkastelussa. SY:n mielestä lakisääteiset rajat tulisi johtaa uusitusta kirjanpitolaista, jotta vältyttäisiin useiden erilaisten kansallisten rajojen luomiselta. Lähtökohtaisesti tulisi lisäksi pidättäytyä kansallisesta lisäsääntelystä (ns. gold plating), ellei sille ole painavasti perusteltua tarvetta.

Tilintarkastusvelvollisuus laissa tulee nostaa koskemaan vain keskisuuria ja suuria yrityksiä, eli yrityksiä, jotka ylittävät vähintään kaksi seuraavista rajoista: liikevaihto 12 milj euroa, taseen loppusumma 6 milj euroa ja henkilöstö 50. Nämä kokorajat ylittäviä yrityksiä on Suomessa noin 3 100. Muutos on merkittävä, ja sen vaikutukset tulee selvittää valmisteluvaiheessa huolellisesti.

Käsityksemme mukaan muutoksesta ei seuraisi yrityskentässä laajaa tilintarkastuksesta luopumista tai sen valitsematta jättämistä. Yrityksistä puolella on lainaa, ja pankit todennäköisimmin vaatisivat jatkossakin tilintarkastuksen toimittamista velallisasiakkaissaan. Tilintarkastusta siis laajasti teetettäisiin jatkossa myös rajojen alapuolella. Tällöin tilintarkastuksen kustannukset kohdentuisivat oikeudenmukaisemmin: Kaikkien yritysten sijaan tilintarkastuskustannus kohdentuisi niille yrityksille, joihin omaa tai vierasta pääomaa sijoittaneet tahot tilitarkastusta edellyttäisivät.

Tilintarkastus antaa luotettavuutta ja suojaa riskeiltä. Nämä hyödyt tulevat paremmin esille, kun yritysten valinnanvapautta tilintarkastuksesta päättämisessä lisätään.

Suomen Yrittäjät

Satu Grekin
kilpailuasioiden päällikkö