Lausunto kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportista alustatalouden työehdoista

Työ- ja elinkeinoministeriö

VN/5940/2024

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportista, joka koskee alustatalouden työehtoja. Raporttiin sisältyvällä kyselyllä selvitetään, tulisiko aiheesta laatia ILO:n yleissopimus ja/tai suositus.

Suomen Yrittäjät ei pidä ILO:n yleissopimusta eikä suositusta alustatyöstä tarpeellisena. Alustataloudessa ja alustoja käyttäen tehtävä työ ei ole yksiulotteinen ilmiö, eikä mahdollisessa ILO:n instrumentissa ole mahdollista ottaa huomioon alustatalouden eri ilmentymiä. Etenkin oikeudellisesti sitova yleissopimus voisi mahdollisesti rajoittaa alustataloutta tavalla, jota on vaikea ennakoida.

Keskeinen kysymys alustatyössä on alustatyötä tekevän henkilön oikeudellisen aseman määrittäminen. Jos alustatyötä tehdään työsuhteessa, henkilöä pidetään oikeudellisesti työntekijänä, jolloin myös jo nykyiset ILO:n yleissopimukset soveltuvat täysimääräisesti. Vaikka kyse ei olisi työntekijän asemassa olevasta henkilöstä, ILO:n yleissopimuksilla on usein vähintään välillistä merkitystä. Suomen Yrittäjät pitää erittäin tärkeänä, että kysymys työsuhteen olemassaolosta säilyy kansallisena kysymyksenä eikä työsuhteen määritelmään tuoda edes välillisesti alustatyötä koskevia poikkeavia arviointikriteereitä. Alustatyön oikeudellinen asema on määriteltävissä nykyisen lainsäädännön perusteella, eikä tätä työsuhteen ja yrittäjätyön välistä rajaa pidä hämärtää.

Kuten ILO:n raportista käy ilmi, eri valtioissa on tehty erilaisia työ- ja sosiaalioikeudellisia ratkaisuja alustatyön huomioimiseksi. On erittäin tärkeä huomata, että nämä ratkaisut ovat sidoksissa kussakin valtiossa vallitsevaan työ- ja sosiaalioikeuden järjestelmään kokonaisuutena. Suomessa työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntö rakentuu selkeälle työsuhteen määritelmälle sekä työsuhteisen työn ja ei-työsuhteisen työn (eli yrittäjätyön) rajanvedolle. ILO:n mahdollinen yleissopimus, mutta myös suositus, voisi aiheuttaa merkittävää oikeudellista epävarmuutta. Lisäksi se voimistaisi kehitystä, jossa sääntelyä luodaan sen mukaan, millä tavalla työtä tehdään. Tämä poikkeaa vakiintuneesta tavasta hahmottaa työntekijöiden oikeudellista asemaa yhdenvertaisesti riippumatta siitä, millä tavoin työ on järjestetty. Työntekijän (ja työnantajan) oikeudet eivät saa olla riippuvaisia työn teettämisen tavasta, vaan sääntelyn on oltava teknologianeutraalia.

Lisäksi on huomattava, että alustatalous ei ole yksiulotteinen ilmiö. Digitaaliset alustat ovat luonteeltaan, toimintamalliltaan ja käyttäjäkunnaltaan hyvin erilaisia, eikä kaikessa alustojen kautta tehtävässä työssä ole kyse tilanteista, joita lausuntopyynnön kohteena olevassa ILO:n raportissa käsitellään. ¹ Kuten EU:n ns. alustatyödirektiivin valmistelu on osoittanut, alustatyön määrittely ja muut alustatalouden määritelmäkysymykset ovat vaikeita. Nämä vaikeudet korostuvat entisestään, kun ilmiötä tarkastellaan globaalin sääntelyn näkökulmasta.

Lausuntopyynnön liitteenä on ILO:n kyselylomake, jossa on esitetty mahdollisen ILO-toimenpiteen sisältöä koskevia vaihtoehtoja ja kysymyksiä. Vaikka yleissopimusta ja/tai suositusta ei pidetä tarpeellisena, Suomen Yrittäjät esittää alla huomioita kyselylomakkeessa esitetyn jaottelun mukaisesti.

Yleisesti Suomen Yrittäjät huomauttaa, että kyselylomake on laadittu varsin yksipuolisesti ja monin paikoin siitä oletuksesta, että alustatyötä tehtäisiin työsuhteessa. Työsuhteen olemassaolo ei kuitenkaan ole itsestään selvää, vaan alustojen toiminta ja tosiasialliset tilanteet vaihtelevat merkittävästi. Siksi on erittäin ongelmallista, että kysymykset mahdollisen ILO-instrumentin sisällöstä rakentuvat ajatukselle siitä, että alustan välityksellä tehtävässä työssä olisi säädettävä sellaisista asioista, jotka kuuluvat vain työsuhteisiin.

Johdanto, määritelmät ja soveltamisala (kysymykset 3–16)

Mahdollisen ILO-instrumentin johdannossa olisi tärkeä tunnistaa myös se, että alustatalous luo mahdollisuuksia työllistymiseen monille sellaisille ryhmille, jotka muutoin jäisivät helposti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kyse ei ole yksin matalan osaamistason työstä, vaan alustat voivat tarjota mahdollisuuksia myös tilanteissa, joissa esimerkiksi maantieteelliset etäisyydet vaikeuttavat sopivan työn löytämistä.

Alustojen diversiteetti olisi myös syytä ottaa huomioon mahdollisen ILO-instrumentin johdannossa. Kaikessa alustatyössä ei ole kyse työsuhteisesta työstä. Myös maakohtaiset erot ovat suuria. Nämä seikat tulisi ottaa johdanto-osassa huomioon.

Kyselylomakkeessa esitetyt määritelmät eivät ole kannatettavia. Alustaa koskevassa määritelmässä tulisi ottaa huomioon, että alustojen moninaisuus sekä se, että kaikki tilanteet, jossa käytetään digitaalista järjestelmää, sovellusta tai verkkopalvelua, eivät ole alustoja.

Sikäli kun mahdollinen ILO:n yleissopimus tai suositus annettaisiin, sen tulisi koskea horisontaalisesti alustatyön tilanteita ilman, että siinä puututaan työsuhteen määrittelyyn. Tällöin yleissopimuksen tai suosituksen pitäisi kattaa alustataloutta vain yleisluonteisesti ja ottaa huomioon alustatyön tekeminen myös työsuhteen ulkopuolella. Siten yleissopimuksessa tai suosituksessa ei voisi käyttää työsuhteeseen viittaavia määritelmiä ja/tai ilmaisuja. Esimerkiksi alustatyötä tekevän työaikaa (kysymys 12) ei olisi mahdollista määritellä, koska alustatyössä lähtökohtana on yleensä työtä tekevän henkilön vapaus tehdä tai olla tekemättä työtä. Vastaavasti tulisi pidättyä sellaisen terminologian käytöstä, joka vahvasti viittaa työsuhteeseen. Siten esimerkiksi ”alustatyöntekijän” (digital platform worker) määritelmästä olisi käytävä ilmi, että se kattaa alustalla tehtävän työn, riippumatta siitä, onko kyse työsuhteesta (kysymys 10). Siksi myös alustatyötä tekevälle maksettavasta korvauksesta ei pitäisi käyttää termiä ”remuneration”, koska se viittaa myös vahvasti työsuhteessa maksettavaan palkkaan (kysymys 11). Alustataloudessa työsuorituksesta saatava korvaus on usein luonteeltaan muuta kuin palkkaa.

Työsuhde, perusoikeudet ja työturvallisuus (kysymykset 17–30)

Alustataloudessa tehtävän työn oikeudellisen statuksen määrittämistä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä ILO:n instrumentin keinoin. Työsuhteen olemassaolo on ratkaistava kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Tämän vuoksi mahdollisessa yleissopimuksessa tai suosituksessa ei ole asianmukaista viitata kollektiiviseen sopimiseen (kysymys 17). Työehtosopimustoiminnan edellytyksenä on, että kysymys on työsuhteesta. Jos alustatyötä tehdään yrittäjätyönä, kollektiivinen sopiminen ”työehtosopimuksina” ei ole mahdollista eikä ILO:n instrumentilla pidä laajentaa työsuhteisiin kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista työsuhteen ulkopuolelle. Sen sijaan viittaukset pakkotyön, lapsityövoiman ja syrjinnän kieltoon ovat asianmukaisia.

Työturvallisuuden osalta mahdollisessa yleissopimuksessa tai suosituksessa olisi tunnistettava se, että yksin alustan hyödyntäminen ei voi ulottaa työturvallisuusvelvoitteita, vaan lähtökohtana työturvallisuusvastuissa on työsuhteen olemassaolo. Siten kaikissa tilanteissa alustalle ei voida asettaa vastuuta työturvallisuuden varmistamisesta. Tässäkin on huomattava alustojen erilaisuus. Silloin kun on kyse työsuhteesta, ILO:n yleissopimukset kattavat jo nykyisin alustatyötilanteet.

Työajat ja korvaukset (kysymykset 31–39)

Jos ILO:n yleissopimuksen tai suosituksen on tarkoitus kattaa kaikenlaiset alustatyön tilanteet, siinä ei pidä ottaa kyselylomakkeen mukaisella tavalla kantaa työaikoihin ja lepoaikoihin. Työaikaa koskeva sääntely on kytköksissä työsuhteeseen ja tällöin relevantit ILO:n yleissopimukset soveltuvat ilman erillistä ILO:n instrumenttia. On tärkeä huomata, että alustatyössä työtä voidaan tehdä työn suorittajan oman valinnan mukaan. Jos kyse ei ole työsuhteesta, työn suorittajalla ei ole velvollisuutta tehdä työtä alustan määrääminä aikoina ja työn suorittajalla on vapaus tehdä työtä myös muilla alustoilla. Sopimussuhteen yksityiskohtia ei ole syytä säännellä ILO:n instrumentilla.

Algoritmit ja tietosuoja (kysymykset 40–49)

Kyselylomakkeessa esitetyt muotoilut eivät ole kannatettavia algoritmien ja tietosuojan osalta. Työsuhteisiin liittyen algoritmien käyttöä ja tietosuojaa rajoittaa jo nykyisin moni muu säädös. Erityisesti syrjinnän kieltoja koskeva sääntely soveltuu teknologianeutraalisti myös algoritmien käyttötilanteissa.

Sosiaaliturva, alustatyötä koskevan sopimuksen ehdot (kysymykset 50–58)

Sosiaaliturvan osalta on erittäin tärkeää, ettei mahdollisella yleissopimuksella tai suosituksella luoda rajoituksia kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien soveltamiselle. Alustatyön sosiaaliturvakysymykset on jätettävä kansallisen tason kysymyksiksi. Yleissopimuksella tai suosituksella ei pitäisi myöskään määritellä työskentelyyn sovellettavien ehtojen osalta lainvalintakysymyksiä.

Järjestäytymisvapaus ja työehtosopimustoiminta (kysymykset 59–63)

Järjestäytymisvapaus koskee kaikkia työntekijöitä ja työnantajia. Ammatillinen järjestäytymisvapaus koskee myös yrittäjänä toimivia henkilöitä. Järjestäytymisvapaudesta on kuitenkin erotettava työehtosopimustoiminta ja kollektiivinen sopiminen. Siinä missä jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen, oikeus kollektiiviseen sopimiseen työn tekemisen ehdoista kuuluu vain työntekijöille ja työnantajille. ILO:n yleissopimuksella tai suosituksella ei pidä hämärtää työsuhteen rajaa eikä sellaisessa pidä siksi mainita alustatyön yhteydessä oikeutta kollektiiviseen työehtosopimiseen. Työehtosopimuksia sovelletaan vain työntekijäasemassa oleviin henkilöihin. Tämän vuoksi sellaisessa ILO:n yleissopimuksessa tai suosituksessa, joka koskee laajasti myös ei-työsuhteisia alustatyötä tekeviä henkilöitä, ei pidä luoda uusia kollektiivisia oikeuksia ammattijärjestöjen ja työntekijöiden tiedonsaantiin, sopimusoikeuteen tai edustamiseen, jotka ulottaisivat vain työsuhteisiin kuuluvia oikeuksia työsuhteen ulkopuolelle.

Muut kysymykset (kysymykset 64–81)

Mahdollisessa yleissopimuksessa tai suosituksessa ei ole tarpeen luoda uusia valvontamenettelyjä tai riidanratkaisukeinoja.

Suomen Yrittäjät

¹ Suomessa THL:n Reilu työ alustoilla -hanke on listannut Suomessa toimivia alustoja. Listauksesta voidaan havaita, että myös Suomessa alustat ovat keskenään erilaisia, eikä kaikkien toiminnassa ole kyse työn välittämisestä siinä mielessä, että työsuhteeseen liittyvät kysymykset tulisivat tarkasteltavaksi. https://www.tyoelamatieto.fi/fi/analyysit/tyota-valittavien-alustayritysten-listaus-on-nyt-kaikkien-kaytettavissa-ja-taydennettavissa