YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

12.2.2018 klo 10:22
Lausunto

Lausunto komission ehdotuksesta arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta pienyritysten erityisjärjestelmän osalta

Valtiovarainministeriö

VM/162/03.01.00/2018

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa 18.1.2018 annetusta komission ehdotuksesta arvonlisäverodirektiivin 2006/112/EY muuttamisesta pienyritysten erityisjärjestelmän osalta (COM (2018) 21 final).

1. Yleistä

Komission ehdotus arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta pienyritysten erityisjärjestelmän osalta on osa komission arvonlisäverotusta koskevassa toimintasuunnitelmassa ilmoitettua uudistuspakettia. Ehdotuksen tavoitteena on luoda nykyaikainen ja yksinkertaistettu pk-yritysten järjestelmä. Ehdotuksella pyritään erityisesti vähentämään alv-säännösten noudattamisesta pk-yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja vähentämään kilpailun vääristymiä sekä kansallisella että EU-tasolla, vähentämään raja-arvovaikutuksesta johtuvia kielteisiä seurauksia sekä huolehtimaan siitä, että pk-yritysten on helpompi noudattaa säännöksiä ja verohallintojen valvoa säännösten noudattamista.

Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotuksen tavoitteita sekä ehdotettuja säännöksiä keskeisiltä osin. Arvonlisäverojärjestelmästä aiheutuu yrityksille useita hallinnollisia velvoitteita, jotka ovat erityisen raskaita pienille yrityksille. Säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat usein pk-yrityksillä suhteellisesti korkeammat kuin suurilla yrityksillä.

2. Lausunto

2.1 Kansallisten verovapautusten enimmäisraja

Ehdotuksessa esitetään 85.000 euron liikevaihtorajaa, joka voisi olla enintään arvonlisäverollisen toiminnan alaraja jäsenvaltiossa. Verovapautuksen soveltaminen olisi siten jatkossakin jäsenvaltioissa vapaaehtoista.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan ehdotettu arvonlisäverollisen toiminnan alaraja on korkea huomioiden esimerkiksi kilpailuneutraliteetti. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioilla on kuitenkin mahdollista asettaa raja-arvonsa tasolle, joka vastaa parhaiten niiden erityisiä taloudellisia ja oikeudellisia olosuhteita.

2.2 Tilapäinen raja-arvon ylitys

Ehdotuksessa esitetään siirtymäkautta verovapautta hyödyntäville pk-yrityksille. Tällaiset yritykset voivat edelleen käyttää pk-yritysten verovapautta kyseisenä vuonna, jos niiden liikevaihto ylittää verovapautuksen raja-arvon enintään 50 %:lla kyseisenä vuonna. Edellä mainitun säännöksen implementoinnin seurauksena Suomessa voimassa olevasta arvonlisäveron alarajahuojennuksesta luovuttaisiin.

Suomen Yrittäjät pitää sinänsä kannatettavana, että ehdotus sisältää siirtymäkautta koskevan menettelyn eikä alarajan ylitys merkitsisi heti taannehtivaa verovelvollisuutta. Näkemyksemme mukaan alarajan huojennuksen poistuessa voi kuitenkin syntyä kynnys kasvattaa toimintaa alarajan yli, ellei samalla ole odotettavissa merkittävää myynnin lisäystä. Tämän vuoksi olisi tärkeää taata, ettei kynnys siirtyä arvonlisäverollisen toiminnan rajan alittavasta toiminnasta verolliseksi toiminnaksi olisi liian korkea.

2.3 Yksinkertaistetut alv-velvoitteet sekä verosta vapautetulle että veronalaiselle pienyritykselle

Ehdotuksessa määritellään ”pienyritys”, jolla olisi oikeus kansallisiin pienyrityksiä koskeviin yksinkertaistamistoimenpiteisiin, kuten yksinkertaistettuun rekisteröintiin, yksinkertaistettuun tietojen kirjaamiseen ja säilyttämiseen sekä pidempiin verokausiin.

Pienyrityksillä tarkoitettaisiin yrityksiä, joiden vuosittainen liikevaihto unionissa sisämarkkinoilla on enintään 2.000.000 euroa. Pienyritysten luokkaan kuuluisi arvonlisäverosta vapautetut yritykset sekä yritykset, jotka olisivat oikeutettuja vapautukseen, mutta ovat päättäneet soveltaa yleisiä sääntöjä tai joiden liikevaihto ylittää verovapautukselle asetetun raja-arvon.

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana yksinkertaistettujen alv-menettelyiden kohdentamista pk-yrityksille. Yksinkertaistetut alv-velvoitteet koskisivat ehdotuksen mukaan kuitenkin vain komission suosituksen määritelmän mukaisia mikroyrityksiä ja jättäisi ulkopuolelle sekä pienet että keskisuuret yritykset. Vaikka merkittävä joukko yrityksistä kuuluukin mikroyritysten määritelmän piiriin, liikevaihtorajaa voisi kasvattaa siten, että se kattaisi myös esimerkiksi komission suosituksen määritelmän mukaiset pienet yritykset.

Suomen Yrittäjät

Sanna Linna-Aro
veroasiantuntija