Lausunto tieliikenteen automaation edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia koskevasta arviomuistiosta

Liikenne- ja viestintäministeriö

VN/12724/2021-LVM-98

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa tieliikenteen automaation edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia koskevasta arviomuistiosta. Tavoitteena on hallituksen esityksen antaminen eduskunnalle mahdollisesti syyskaudella 2025.

Valmistelu koskee Wienin kansainvälisen tieliikennesopimuksen muutoksen sallimia kansallisia säännöksiä, joiden avulla mahdollistetaan automaattisten ajoneuvojen käyttö yleisillä teillä siten, että perinteinen kuljettajavaatimus voidaan täyttää automaattisella ajojärjestelmällä.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua kokonaisuudesta ja katsoo sitä sekä kansantalouden ja erityisesti pk-yritysten näkökulmasta.

Suomen Yrittäjien näkökulmasta automaattiseen tieliikenteeseen

On hienoa, että liikenne- ja viestintäministeriö luo edellytyksiä tieliikenteen automaatiolle kansallisella lainsäädännöllä tilanteessa, jossa kansainvälinen säädäntökehys on vielä muotoutumassa. Kansallinen lainsäädäntö konkretisoi käytäntöjä. Saamme kokemuksia automaattisesta liikenteestä ja voimme samalla edistää automaattiseen ajamiseen liittyvää liiketoimintaa Suomessa.

Arviomuistion mukainen säädäntöhankkeen päätavoite mahdollisuudesta asettaa vastuu ajamisesta myös automaattisen ajojärjestelmän taustalla olevaan organisaatioon on hyvä, selkeä ja konkreettinen. Liikennejärjestelmään liittyvät tavoitteet -osio kaipaa kuitenkin vielä jäsentelyä ja säädännön valmistelussa tulee poliittisesti linjata olennaisimmat reunaehdot.

Automaatiota tulee tarkastella vielä lisää liikkumispalveluja tarjoavien yritysten (linja-auto- ja taksiliikenne) näkökulmasta sekä selkeyttää matkustajien ja palvelua tuottavan yrityksen välisiä suhteita. Tähän liittyvät myös työnantajan ja työntekijän väliset vastuusuhteet sekä työntekijöiden pätevyydet.

Taksi- ja kuljetusyritykset ovat Suomessa melko pieniä. Uutta lainsäädäntöä tuodessa tulee varmistaa sen käyttökelpoisuus eri kokoisille yrityksille, jotta markkina voidaan pitää kilpailukykyisenä. Silloin on pohdittava, millaiset rakenteet tätä parhaiten tukisivat.

Automaattiliikenne tulee huomioida tulevaisuudessa tarvittaessa myös ajo-opetuksessa sekä varmistaa siihen liittyvä koulutuksen ja osaamisen kehittäminen eri toimijoiden näkökulmasta.

Ehdotuksista

”Automaatiolle suunnitellun toimintaympäristön” laajuus pohdituttaa Suomen olosuhteissa. Suomen markkinat ovat ajoneuvovalmistajille varsin pienet, joten ”suunnitellut toimintaympäristöt” voivat koskea Suomessa esimerkiksi vain osaa vuodenajoista. Arviomuistiossa on hyvä avata mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja mitä vaikutuksia automaattisen liikenteen kehittymiseen Suomessa on. Samoin on tarkasteltava riskiä, että eri ajoneuvovalmistajien määrittelemät automaatiolle suunnitellut toimintaympäristöt muodostuvat yksityiskohdiltaan kovin erilaisiksi.

Arviomuistiossa kuvataan automaattisen ajoneuvon käyttäjän yleisiä velvollisuuksia ja valmiuksia. Arviomuistio ei tunnista tässä kohtaa käyttäjää, joka on automaattisen liikennepalvelun matkustaja-asiakas. On tarpeen erottaa auton pääasiallisen haltijan tai omistajan kyvykkyys toimia käyttäjänä julkisen liikennepalvelun käyttäjän kyvykkyydestä tai sen tarpeesta. Millaisia yleisiä velvollisuuksia esim. automaattisen kyytipalvelun asiakkaalla on, tai voiko niitä olla ylipäänsä. Käyttötapaukset tulee siis tarkastella erikseen. Tämä on keskeinen kysymys sen suhteen, että mahdollistetaan automaattisen liikenteen kehittyminen liikennepalvelumarkkinan suuntaan tehottomamman yksityisliikenteen sijaan.

Samoin ”valmiudessa oleva kuljettajan” velvollisuuksia tulee pohtia sekä ammattimaisen liikenteen ja yksityisen liikenteen suhteen. Eroavatko valmiudessa olevan kuljettajan vastuut työntekijän ja yrityksen välillä suhteessa yksityiseen liikenteeseen.

Etähallintapalvelujen tarjoajaan liittyvät vaatimukset ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarve on tunnistettu hyvin. Toimilupamenettely on tarpeen turvallisuuden varmistamiseksi.

Kokonaisuudesta herää kysymys laajemmasta liikenteen ohjauksesta tilanteessa, jossa automaattiliikenteen palveluntarjoajia on useita ja automaattiliikenteen osuus liikenteestä jo merkittävä. Onko tuolloin tarpeen varmistaa yleiselle liikenteen ohjauskeskukselle ennakoiva data ajoneuvojen reiteistä liikenteen hallintaa varten? Tätä on hyvä ennakoida myös lainsäädännössä alusta alkaen, lähtien vapaaehtoisuuden pohjalta.

Vaikutuksista

Vaikutuksia liikennejärjestelmään on arvioitu kahden suuntaisiksi riippuen siitä, kehittyykö automaattiajaminen yksityisessä liikkumisessa vai liikkumispalvelumarkkinassa. Liikennepalvelujen saatavuus ja liikkumisen hinnoittelu ovat keskeisiä vaikuttimia. Jos automaattinen liikenne parantaa saavutettavuutta ja palvelutasoa sekä alentaa kustannuksia, vaikuttaa se väistämättä liikkumisen ja kuljettamisen lisääntymiseen. Tieliikenteen automaatiota tuleekin kehittää siten, että ulkoisten kustannusten hinnoittelu ohjaa kehitystä tavoitteiden mukaisesti turvalliseen, tehokkaaseen ja kestävään suuntaan.

Yritysvaikutuksia on arvioitu ensikädessä itse automaattisen liikenteen toimintaa harjoittavien yritysten suhteen, ja välillisiä vaikutuksia henkilö- ja tavaraliikennepalveluja tarjoavien yritysten osalta. Automaation laajentuessa merkityksellisemmäksi nousevat vaikutukset sellaiseen liiketoimintaan, joka on yhdistettävissä liikkumiseen automaattisessa ajoneuvossa, kuten monipaikkatyö, viihde, opiskelu. Arviomuistio ei käsittele sosiaalisia ja kulttuurillisia vaikutuksia lainkaan. Näiden varhainen tunnistaminen loisi pohjaa lainsäädännön pitkäjänteiselle kehittämiselle, vaikka tässä ensi vaiheen säädännössä onkin hyvä keskittyä vielä peruskysymykseen kuljettajan vastuusta.

Suomen Yrittäjät

Sini Puntanen
liikenne- ja kaupunkipolitiikan asiantuntija