Lausunto tutkimusraportista Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta (ulosottokaaren muutostarpeet)

Oikeusministeriö pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa 26.5.2021 julkaistusta tutkimusraportista Ulosottovelka, sosiaaliturva ja työn tarjonta. Selvitys pohjautuu Marinin hallitusohjelmaan, jonka mukaan selvitetään ulosottokaaren muutostarpeet esimerkiksi velallisen suojaosan osalta.

Työllisyyttä ja työn tarjontaa parannettava kaikin keinoin

Selvityksessä todetaan, että ulosoton piirissä olevilla henkilöillä on merkittävästi alhaisempi työllisyysaste kuin muulla saman ikäisellä populaatiolla. Lisäksi selvityksessä todetaan, että ulosotossa oli vuoden 2018 aikana suuri määrä ihmisiä, noin 15 prosenttia 25–64-vuotiaasta väestöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteensä noin 373 000 henkilöä. Henkilön vuoden lopun päätoimen mukainen työttömyys on ulosotossa olevilla 12 prosenttiyksikköä korkeampi ja kolminkertainen verrattuna niihin, jotka eivät ole ulosotossa.

On ansiokasta, että ulosoton vaikutuksia työn tarjontaan ja työllisyyteen on nyt selvitetty. Työllistymisen esteet on selvitettävä ja purettava, jotta työn vastaanottaminen on kannattavaa myös niissä tilanteissa, joissa velallinen on ulosotossa. Ulosotolla on selvästi passivoiva vaikutus, mitä tulee pyrkiä erilaisin keinoin vähentämään. Pitkässä juoksussa perintäaste nousee, jos henkilö työllistyy työntekijänä tai yrittäjänä. Samalla sosiaaliturvan tarve pienenee. Näin ollen tehtävät ratkaisut vaikuttavat velallisten ja velkojien lisäksi myös julkiseen talouteen.

Selvityksen tärkein johtopäätös on, että ulosotossa olevien keskuudessa on tilaa kasvattaa työllisyyttä. Kaikilla toimenpiteillä ei kuitenkaan olisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Suojaosuuden nosto takuueläkkeen tasolle ei selvityksen mukaan olisi tehokas keino. Se olisi vaihtoehdoista kallein, ja sen työllisyysvaikutus olisi hetkellinen ja pieni. Suojaosuuden nosto vaikuttaisi ulosmittauksen määrään kautta linjan ja vähentäisi suurituloisten ulosmittausta. Onkin tärkeää, että poliittisissa jatkopohdinnoissa keskitytään niihin toimenpiteisiin, joilla voidaan tutkitusti parantaa työn tarjontaa.

Selvityksen mukaan ulosottojärjestelmän yksinkertaistamisella ja muuttamisella progressiivisemmaksi sekä velkajärjestelyn käytön lisäämisellä voidaan vaikuttaa pienituloisten talouteen ja hyvinvointiin. Erityisesti velkajärjestelyjen lisäämisellä voidaan saavuttaa työllisyysvaikutuksia. Osaltaan tämä johtuneen siitä, että ulosottoprosessin täytäntöönpanoperuste on kohtalaisen pitkä, kun taas velkajärjestelyn kautta henkilö pääsee nopeastikin uuteen alkuun. Tästäkin syystä on perusteltua, että velkajärjestelyprosessin kynnystä ollaan alentamassa eritoten liiketoiminnassa epäonnistuneiden entisten yrittäjien osalta. Selvityksen valossa voisi kuitenkin olla perusteltua, että vastaavaa kynnystä alennetaan myös palkansaajien osalta.

Selvityksestä ei suoraan käy ilmi, vähentääkö ulosotto työnantajan halukkuutta palkata työntekijä. Toisaalta on kiistatonta, että ulosoton suorittamisesta aiheutuu työnantajalle tällä hetkellä kustannuksia. Selvityksessä on arvioitu, että työnantajalle koituvat kustannukset voivat olla kansantalouden tasolla huomattavia, sillä ulosoton asiakkaiden määrä on vuositasolla suuri. Näin ollen on kannatettavaa, että jatkotyössä selvitetään myös niitä mahdollisuuksia, että palkan ulosmittaus tehdään muulla tavalla kuin työnantajan toimesta.

Suomen Yrittäjät

Janna Makkula Tiina Toivonen
johtaja lainsäädäntöasioiden päällikkö