YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lausunto valtioneuvoston kirjelmästä (U 21/2018 vp) eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi koskien digitaalista kiinteää toimipaikkaa
Eduskunta
Talousvaliokunta
Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.
1. Merkittävä digitaalinen läsnäolo eli ns. digitaalinen kiinteä toimipaikka
Komission direktiiviehdotuksessa on tarkoitus luoda säännökset, joiden mukaan merkittävä digitaalinen läsnäolo loisi digitaalisten palvelujen käyttäjien sijaintivaltioon ns. digitaalisen kiinteän toimipaikan ilman yrityksen fyysistä läsnäoloa. Ehdotuksen mukaan merkittävän digitaalisen läsnäolon käsitteellä on tarkoitus vahvistaa verotuksellinen side jollakin lainkäyttöalueella. Ehdotuksen mukaan verotuksellinen side jäsenvaltioon syntyisi digitaalisten palvelujen suorittamisesta saataviin tuloihin, digitaalisten palvelujen käyttäjämäärään tai digitaalisia palveluja koskevien yrityssopimusten määrään.
Edellä mainituilla käyttäjälähtöisillä perusteilla jäsenvaltion verotusoikeus koskisi yrityksiä, joiden digipalveluita käyttää vuodessa yli 100 000 käyttäjää, tai joiden digitaalisten palveluiden liikevaihto on yli 7 miljoonaa euroa vuodessa tai yrityksen ja yrityskäyttäjien välillä tehdään yli 3 000 digitaalipalvelua koskevaa sopimusta verovuoden aikana. Ehdotus koskisi siten myös kyseiset rajat ylittäviä pk-yrityksiä.
Digitaalisen kiinteän toimipaikan syntyminen esitettyihin raja-arvoihin perustuen on nähdäksemme ongelmallinen. Kuten ehdotuksessakin todetaan, digitaaliset toimintamallit ovat erittäin heterogeenisiä. Lisäksi niiden käyttäjäpohja sekä käyttäjien panoksen tuottama arvo saattavat vaihdella paljonkin. Digitaalisen palvelun, esimerkiksi pelisovelluksen käyttäjämäärä saattaa ylittää 100 000 käyttäjän raja-arvon, mutta käyttäjien maksama suoritus palvelun käytöstä saattaa olla hyvin alhainen.
Lisäksi komission ehdottama määritelmä ”merkittävä digitaalinen läsnäolo” olisi EU-tason määritelmä, joka ei vastaisi sitä, mitä verotusoikeuden jaosta verosopimuksissa on sovittu. Käsityksemme mukaan komission suositus jäsenvaltioille pyrkiä neuvottelemaan vastaava säännös kolmansien maiden kanssa tehtyihin verosopimuksiin voisi käytännössä osoittautua hankalaksi, koska säännös ei olisi osa OECD:n malliverosopimusta.
2. Digitaaliselle kiinteälle toimipaikalle kohdistettavat tulot
Direktiivissä ehdotettaisiin uusia sääntöjä siihen, miten yritysten voitot jakautuisivat jäsenvaltioiden välillä. Ehdotetut säännöt koskevat sitä, missä yrityksen arvon katsotaan syntyvän digitaalisen liiketoiminnan osalta, ja missä tehty voitto jatkossa verotettaisiin.
Ehdotuksen mukaiset digitaalisen liiketoiminnan verotukseen tehtävät muutokset koskisivat kaikkia raja-arvot ylittäviä yrityksiä. Suomessa on tällä hetkellä vahvaa digitaalisen liiketoiminnan osaamista, jota suomalaiset yritykset myyvät ulkomaille. Ehdotetussa mallissa esimerkiksi tuotekehityksen sijaan verotuksen painopiste siirtyisi sinne, missä asiakkaat ovat. Käsityksemme mukaan ehdotettu jakokaava ei heijastelisi sitä, missä arvo syntyy. Suomessa verotulot voisivat pienentyä esitetyn kaltaisessa tilanteessa eikä ehdotusta voida pitää tältä osin kannatettavana.
3. Hallinnollisen taakan kasvaminen
Kuten valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, ehdotuksen seurauksena yhteisöille syntyisi nykyistä useammin kiinteä toimipaikka EU:n alueelle. Digitaalisen kiinteän toimipaikan syntyminen jäsenvaltioon merkitsisi kyseisen jäsenvaltion verotusoikeuden syntymisen lisäksi paikallisten ilmoittamis- ja muiden hallinnollisten velvoitteiden syntymistä.
Kiinteiden toimipaikkojen syntyminen EU:n alueella heikentäisi nähdäksemme pk-yritysten kilpailukykyä. Yhteisöjen tulisi kerätä tietoja käyttäjistä, tehdä tarvittava selvitystyö paikallisesta verotuksesta, kohdistaa tuloa kiinteälle toimipaikalle, raportoida paikalliselle verohallinnolle ja hoitaa mahdollinen veronmaksu. Kuten valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, kiinteään toimipaikkaan liittyvien kiinteiden kulujen osalta direktiiviehdotus kasvattaisi suhteellisesti eniten pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollisia kuluja eikä tätä voida pitää kannatettavana.
4. Verotuksen kehittämiseen tarvitaan globaali ratkaisu
Ehdotuksessa on kyse digipalvelujen verotusoikeuden jakamisesta eri jäsenvaltioiden välillä. Ehdotetut muutokset merkitsisivät nykyiseen järjestelmään verrattuna huomattavaa muutosta. Lisäksi muutokset koskisivat vain EU:n alueella harjoitettavaa toimintaa, joka asettaisi EU:n jäsenvaltioiden yritykset eriarvoiseen asemaan EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Direktiivin säännöksiä voitaisiin myös soveltaa eri valtioissa eri tavoin. Ehdotus lisää näkemyksemme mukaan kaksinkertaisen verotuksen riskiä sekä niistä mahdollisesti seuraavia veroriitoja. Näin ollen on tärkeää, että kansainvälisessä verotuksessa noudatetaan maailmanlaajuisesti yhteneviä säännöksiä.
OECD:n on tarkoitus valmistella ehdotusta digitalouden verottamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Näkemyksemme mukaan verotuksen kehittämiseksi tarvitaan globaali ratkaisu, joka vaatii pitkäjänteistä, huolellista valmistelua.
Suomen Yrittäjät
Sanna Linna-Aro
veroasiantuntija