YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lietteen kuljetusjärjestelmä Porvoo
Porvoon alueellinen jätelautakunta
Hallinto-oikeuden päätös ei kiellä kiinteistön haltijan mallin käyttöönottoa
Helsingin hallinto-oikeus antoi 2.5.2014 kirjatulla päätöksellään (nro 14/0335/5) ratkaisun, jolla se kumosi Porvoon alueellisen jätelautakunnan 4.6.2013 antaman päätöksen. Päätös koski kiinteistön haltijan järjestämän lietteen kuljetuksen jatkumista Porvoon alueella. Oikeuden kumoamista koskeva ratkaisu perustuu siihen, ettei lautakunta ollut perustellut päätöstään. Menettelyvirheen vuoksi hallinto-oikeus palautti asian käsiteltäväksi uudelleen lautakuntaan.
On syytä korostaa, että hallinto-oikeus ei ole ottanut päätöksessään kantaa siihen, saako Porvoon alueella jatkaa kiinteistön haltijan mallia vai ei. Asian valmistelu palautetaan takaisin lautakuntaan sen vuoksi, ettei tehtyä päätöstä ole perusteltu. Hallintolain 45 § edellyttää, että hallintopäätökset on lähtökohtaisesti aina perusteltava. Päätös tulee perustella ja päätöksen tulee perustua riittäviin selvityksiin myöskin silloin, jos tehdään valinta kunnan malliin siirtymisestä.
Näin ollen jätelautakunta voi edelleen päättää kiinteistön haltijan mallin säilyttämisestä, jos lain edellytykset täyttyvät, päätöksen taustaksi on tehty riittävät selvitykset ja päätös perustellaan riittävällä tavalla.
Kuljetusjärjestelmästä päättäminen perustuu tapauskohtaiseen arviointiin
Kunnan tai kuntien yhteisen toimielimen päätöksen tulee perustua hallintolain mukaisesti aina riittäviin selvityksiin, ja päätökset tulee lähtökohtaisesti perustella. Tämä koskee molempia kuljetusjärjestelmävaihtoehtoja. Tämän lisäksi jätelaissa on tietyt kriteerit, joiden tulee täyttyä aina kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Kiinteistön haltijan järjestämälle mallille on asetettu muutamia lisäedellytyksiä, jotka tulee päätöksentekoprosessissa ottaa huomioon.
Kiinteistön haltijan mallin lisäedellytyksien täyttymistä tulee tarkastella aina tapauskohtaisesti, ts. täyttyvätkö edellytykset Porvoon alueella tai yksittäisissä kunnissa tai niiden osa-alueilla. Näin ollen vetoaminen korkeimman hallinto-oikeuden aikaisempiin päätöksiin antaa virheellisen kuvan siitä, ettei asiaa voitaisi vapaasti ratkaista alue- tai kuntakohtaisten selvitysten ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Jätelain esitöissä nimenomaisesti todetaan, että kunta (tässä jätelautakunta) voi painottaa päätöksessään niitä tekijöitä, joita se pitää alueellisesti tärkeinä lähtökohtina.
Jos jätelain edellytykset täyttyvät, jätelautakunta voi päättää säilyttää kiinteistön haltijan päätökseen perustuvan kuljetusmallin joko sen koko alueella tai osassa sen alueita.
Jätelautakunnan toiminta perustuu yhteistyöhön
Jätelaki edellyttää kunnat perustamaan yhteisen jätehuoltoviranomaisen (tässä jätelautakunta), jos ne ovat siirtäneet jätehuoltotehtävänsä yhteisen kuntayhtiön hoidettavaksi. Jätelautakunta tekee viranomaispäätökset itsenäisesti, eivätkä eri osapuolet, kunnat, kuntayhtiö tai yritykset voi vaikuttaa päätöksentekoon etukäteen sopimuksin tai kannanotoin. Sen sijaan osakaskunnilla on kuntalakiin perustuva oikeus ohjeistaa omia lautakuntaedustajiaan siitä, miten kuhunkin asialistalla olevaan kysymykseen otetaan kantaa.
Kuntayhtiön omistaminen ja jätehuollon järjestäminen perustuvat kuntien yhteistyöhön. Yhteistyö toimii, kun kaikki kunnat ja kuntaedustajat jätelautakunnassa kunnioittavat kunkin itsehallintoalueen tahtoa järjestää oma jätehuoltonsa. On esimerkkejä, joissa kunta on joko irrottautunut tai irrottautumassa vastaavanlaisesta yhteistyöstä, jos sen tahtotilaa ei ole päätöksenteossa kunnioitettu. On hyvä huomata, että kuljetusjärjestelmäpäätös voi olla kunta- ja aluekohtainen.
Jätelautakunnan toiminnan on hyvä perustua aitoon yhteistyöhön, jossa kaikkien kuntien ääni saadaan päätöksenteossa lain sallimissa rajoissa kuuluviin.Korkein hallinto-oikeus on vuodesta 1918 lähtien julkaissut vuosikirjassaan ratkaisuselosteet periaatteellisesti merkittävimmistä päätöksistään. Vuosikirjaan valitaan päätökset, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai joilla on muutoin yleistä merkitystä.
Kiinteistön haltijan valitsema malli takaa asiakkaille valintamahdollisuuden
Jäteyhtiöitä edustavat tahot ovat omissa kannanotoissaan ilmoittaneet, että kunnan malli olisi pk-yrittäjien ja asukkaiden näkökulmasta parempi ratkaisu. Yrittäjäjärjestö katsoo, että kuntien siirtyessä kunnan järjestämään malliin, päätös sulkisi jätteenkuljetusmarkkinoita ja aiheuttaisi alalla jo toimiville yrityksille merkittäviä vaikeuksia. Kunnan malli suosii kokemuksemme perusteella isoja yrityksiä ja vähentää pienten yritysten määrää. Markkinoiden keskittyminen johtaa palvelun laadun heikkenemiseen ja hintojen nousuun, mikä lopulta näkyy kaikkien kuntalaisten kustannuksissa.
Toimivin ratkaisu kunnan, kuntalaisten ja yrittäjien kannalta on kiinteistön päättämä malli, jossa asukkaat voivat itse valita mieleisensä yrityksen kuljettamaan jätteitään. Tämä jätteen kuljetustapa on myös kunnan talouden kannalta hyvä vaihtoehto, koska se vaatii kunnalta vain vähän omaa panostusta. Hyvä esimerkki löytyy Päijät-Hämeestä, jossa alueellinen jätelautakunta päätti helmikuussa säilyttää hallinto-oikeuden palautuksen jälkeenkin kiinteistön haltijan mallin. Päätöksen tausta-aineistona oli muun muassa Rambolin selvitys vuodelta 2016: Selvitys jätelain 35 §:n ja 37 §:n mukaisten ehtojen täyttymisestä Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätteiden kuljetuksissa.
Päätöksenteon pohjaksi ei ole perusteltua ottaa automaattisesti kunnan järjestämää mallia, vaan kiinteistön haltijan malli ansaitsee tulla arvioiduksi tasa-arvoisena järjestelmänä.
Kunnioittaen
Suomen Yrittäjät
Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö