Luonnos hallituksen esitykseksi rakentamislain muuttamisesta

Ympäristöministeriö
VN/819/2025

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rakentamislakiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta ja kahta teknistä korjausta.

Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lisäyksellä pyritään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti varmistamaan lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistamaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.

Rakentamislakiin ehdotettuja energiatehokkuusvaatimuksia koskevat huomiot

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino vähentää rakennusten hiilijalanjälkeä ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. Ehdotetut muutokset tukevat tätä tavoitetta, ja esitämme niihin seuraavia tarkennuksia ja kehitysehdotuksia.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että energiatehokkuussääntely tukee rakennussektorin päästövähennystavoitteita teknologianeutraaliutta unohtamatta. Ehdotettu päästöttömän rakennuksen määritelmä on askel oikeaan suuntaan, mutta sen tulee kattaa rakennusten koko elinkaaren hiilipäästöt, mukaan lukien materiaalien päästöt sekä energiantuotannon ja -kulutuksen nettopäästöt.

Lähes nollaenergiarakennuksia koskevia vaatimuksia tulisi kehittää siten, että itse tuotetun uusiutuvan energian osuus kasvaa merkittävästi. Uusiutuvan energian osuudelle voisi asettaa kunnianhimoisemman pitkän aikavälin tavoitteen. Sääntelyn tulee lisäksi mahdollistaa eri energiatehokkuusratkaisujen ja teknologioiden joustava ja kustannustehokas käyttö. Esimerkiksi lämpöpumppujen ja aurinkosähkön yhdistelmä on tehokas tapa vähentää rakennuksen energiankulutusta ja päästöjä. Lain sääntelykehikon tulisi kannustaa kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, jotka maksimoivat uusiutuvan energian hyödyntämisen.

Samalla tulee kiinnittää huomiota olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuskorjauksiin. Lain toimeenpanon yhteydessä tulisi luoda kannustimia, jotka tukevat vanhojen rakennusten päivittämistä energiatehokkaammiksi ja uusiutuvan energian ratkaisujen käyttöönottoa.

• Päästöttömän rakennuksen määritelmää tulee laajentaa huomioimaan elinkaaripäästöt.

• Lähes nollaenergiarakennusten uusiutuvan energian osuutta tulee kasvattaa pidemmällä aikavälillä.

• Teknologianeutraalius tulee huomioida, jotta eri energiatehokkuusratkaisut voivat kilpailla tasavertaisesti.

• Energiatehokkuuskorjauksille tulisi luoda kannustinjärjestelmä, joka edistää vanhojen rakennusten korjaamista ja päivittämistä puhtaan energian ratkaisuilla.

Lyhytvuokrausta koskevassa esityksessä ei ole tunnistettu kaikkia elinkeinotoimintaan kohdistuvia vaikutuksia

Rakennusta tulee käyttää voimassa olevan lainsäädännön mukaan kaavan ja rakennusluvan mukaisella tavalla. Uudessa 141 b §:ssä ehdotetaan säädettäväksi siitä, että rakentamisluvan mukaisena asuinkäyttönä tarkoitetaan jatkuvaa asumista. Asuinkäyttönä pidettäisiin rakentamisluvan näkökulmasta myös sellaista tilannetta, jossa asunnon haltija asuu tosiasiallisesti asunnossa ja vuokraa sitä lyhytaikaisesti eteenpäin.

Jos asunnon haltija ei asu asunnossa, rakentamisluvan mukaiseksi asuinkäytöksi katsottaisiin lyhytvuokraus siltä osin, kun se ei ylitä 90 päivää vuodessa. Sellaisen asuinrakennuksen tai asuinhuoneiston, jossa haltija ei asu, kuten sijoitusasunnon tai niin sanotun kakkosasunnon lyhytvuokraaminen olisi näin ollen rajatumpaa, sillä siitä johtuvat haitat ovat lausunnolla olevan esityksen mukaan lähtökohtaisesti suuremmat. Kunta voisi kuitenkin rakennusjärjestyksessään sallia, että lyhytvuokrausta voisi näissä tilanteissa harjoittaa 180 päivänä kalenterivuodessa.

Osa matkailu- ja tapahtuma-alan yrityksistä, jotka eivät itse harjoita lyhytvuokrausta tai majoitustoimintaa kertoo, että esitys olisi heidän yritystoimintansa kannalta ongelmallinen. Kaikilla paikkakunnilla ei ole tapahtumien ja tilaisuuksien laajuuteen nähden riittävästi hotellikapasiteettia, minkä vuoksi he eivät kannata lyhytvuokrauksen rajaamista esitetyllä tavalla lailla.

Myös muut aluetalouteen liittyvät vaikutukset tulisi selvittää. On tuotu esille, että moni investointihanke tarvitsee keikkatyövoimaa, joka majoittuu usein lyhytvuokrauskohteissa. Toisaalta on tuotu esille myös se, että lyhytvuokraus nostaa asuntojen hintoja ja sitä kautta vaikeuttaa työvoiman saatavuuteen.

Lyhytvuokraus synnyttää myös muuta yrittäjyyttä ympärilleen, kuten oheis- ja teknologiapalveluita. Yritystoimintaa on syntynyt esimerkiksi siivous-, avaintenhallinta- ja kiinteistönhallintapalveluihin sekä sisustussuunnitteluun. Lisäksi on rakennettu uusia ohjelmistoja ja alustoja, jotka auttavat majoittajia hallinnoimaan varauksiaan. Toisaalta on tuotu myös esiin, että lyhytvuokrauksen vuoksi majoitusliiketoiminta (hotellit) eivät uskalla investoida ja myös työpaikkoja jää syntymättä.

Esitys jakaa hotelli- ja vastaavaa majoitustoimintaa harjoittavien yritysten kannat. Osa toimialan yrityksistä ei näe lyhytvuokrausta ongelmalliseksi ja osa toivoo ehdotettua kireämpää sääntelyä. Majoitustoimintaan suunnattuja rakennuksia velvoittaa erilaiset turvallisuuteen ja rakennusteknisiin vaatimuksiin liittyvät velvollisuudet, jotka eivät koske esimerkiksi asuinkäyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Lyhytvuokrauksen katsotaan myös vähentävän muun majoitustarjonnan kysyntää.

Osa lyhytvuokrausta harjoittavista toimijoista on yrityksiä tai yrittäjiä. Esitetyllä lakimuutoksella voi olla tapauksesta riippuen merkittäviä vaikutuksia näiden yritysten ja yrittäjien elinkeinoon. Esimerkiksi moni maaseutuyrittäjä saa merkittävän osan tuloistaan mökkien vuokrauksesta, joko pää- tai sivuelinkeinona. On tuotu esille myös huoli siitä, että esitys kohtelisi eri mökinvuokraajia eri tavoin, sillä osa mökeistä sijaitsee RA-kaavamerkityillä alueilla ja osa matkailualueilla.

Ehdotettu sääntely tulisi vaikuttamaan yksityisten mökkivuokraajien lisäksi myös sellaisten yritysten toimintaan, jotka välittävät lyhytvuokrakohteita vuokranantajalta vuokralaisille, kuten esimerkiksi loma-asuntoja. Mökkikohteet sijaitsevat usein haja-asutusalueilla, eikä niiden osalta ole esitetty häiriökäyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Vapaa-ajan-asuntoja ei ole pääsääntöisesti tarkoitettu ympärivuorokautiseen asumiseen, ja niillä katsotaan olevan myös matkailua ja tapahtumia edistävä vaikutus.

Suomen Yrittäjien kanta lyhytvuokrausta koskevasta ehdotuksesta

Pidämme tärkeänä, että kaikki vaikutukset yrittäjyyteen ja aluetalouteen selvitetään ja otetaan huomioon esityksen jatkovalmistelussa. Kannatamme elinkeinon vapaata harjoittamista, mutta pelisääntöjen tulee turvata yritysten väliset tasapuoliset kilpailuedellytykset.

Samalla pidämme tärkeänä, että mahdollisiin häiriötilanteisiin voitaisiin puuttua tehokkaasti mutta siten, ettei sääntelyä kohdisteta sinne, missä ongelmia ei esiinny. Esimerkiksi kuntien ja asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen voisi olla perusteltua selvittää jatkovalmistelussa.

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on liian sääntelyn purkaminen, hallinnollisen taakan keventäminen sekä yritysten edellytysten helpottaminen. Lisäksi hallitus on sitoutunut siihen, että yritysten hallinnollinen taakka ei hallituskauden aikana kasva. Tämän vuoksi on tärkeää, että jatkovalmistelussa yrityksiin kohdistuvien säännösten, seuraamusten ja valvonnan oikeasuhtaisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen kiinnitetään huomiota.

Lausuntopyynnössä kysytään erikseen, tulisiko lyhytvuokrauksessa vapaa-ajanasuntoihin (mökkeihin) soveltua eri säännökset kuin vakituisessa asuinkäytössä oleviin asuinrakennuksiin ja asuntoihin. Kannatamme tätä esitystä.

Suomen Yrittäjät