Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköinen käsittely

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

2. Mahdollistavatko tai tukevatko mielestänne esitettävät asiakastietolain muutokset sote-palvelujärjestelmän uudistusta riittävällä
tavalla?

Kyllä pääosin.

Asiakastietojen sähköinen arkisto ja tietojen käsittely ovat kiinteä osa julkisia sote-palveluja. Se mahdollistaa intergaation, saatavuuden parantamisen ja uudet innovaatiot. Kyseessä on merkittävä investointi ja kehitystyö, joka palvelee yhteiskuntaa ja jokaista kansalaista. On kannatettavaa, että valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen sisältöä laajennetaan siten, että kyseisiin palveluihin voidaan tallentaa asiakasasiakirjojen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, ohjaukseen, valvontaan, toiminnan arviointiin, kehittämiseen ja tiedonhallintaan liittyviä tietoja tai asiakirjoja sekä hyvinvointitietoa. Esityksessä olisi perusteltua tuoda selvemmin esille sisällön laajentamiseen liittyviä keskeisiä yksityiskohtia. Keskeistä on, saadaanko valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut sujuviksi, asiakkaita ja alan ammattilaisten työtä tukevaksi kokonaisuudeksi.

3. Lain tarkoituksena olisi edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen ja asiakkaan itsensä tuottamien hyvinvointitietojen
tietoturvallista sähköistä käsittelyä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä säätää asiakas- ja hyvinvointitietojen käsittelyyn
sovellettavista yhtenäisistä ja yleisistä periaatteista ja vaatimuksista. Lailla toteutettaisiin yhtenäinen sähköinen asiakastietojen
arkistointipalvelu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Varmistavatko esitettävät säädökset riittävällä tavalla sähköisen käsittelyn ja
digitalisaation edistämisen sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Kyllä pääosin.

Tavoitetila ei synny hetkessä. Keskeneräisyyttä pitää pystyä sietämään ja liittyjille ei pidä asettaa kohtuuttomia vaatimuksia. Keskeistä on synnyttää hyvä toimintaympäristö sekä
luottaa siihen, että kaikki osapuolet tulevat mukaan, koska se tuottaa liittyjille lisäarvoa.

4. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä ja tuottamisessa ja suunnittelussa syntyvät asiakasta koskevat
tiedot talletetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasrekisteriin. Kannatatteko esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasrekisteristä?

Kyllä.

5. Esityksen mukaan asiakastietojen käsittelyn perusteena on oltava asiakas- tai potilaslain mukainen asiakas- tai hoitosuhde tai
muu lakiin perustuva oikeus. Kannatatteko esitystä, että ammattihenkilö voi käsitellä asiakastietoa asiakas – tai potilassuhteen tai
lain perusteella, pääsääntöisesti ilman asiakkaan suostumusta?

Kyllä.

6. Asiakkaalla on esityksen mukaan oikeus kieltää rekisterinpitäjää luovuttamasta häntä koskevia asiakastietoja toiselle
rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjän sisällä asiakkaalla ei ole kielto-oikeutta. Kannatatteko esitystä, että asiakas ei voi kieltää
asiakastietojensa luovuttamista rekisterinpitäjän sisällä?

Kyllä.

Tämä on tärkeää etenkin silloin, kun maakunta on palvelujen järjestäjä ja rekisterinpitäjä.

7. Henkilö voi esityksen mukaan tallettaa tietojaan tai hyvinvointisovelluksen tuottamia tietoja omatietovarantoon. Henkilöllä on oikeus päättää tietojensa käytöstä ja poistamisesta omatietovarannosta. Henkilö voi antaa suostumuksen siihen, että palvelunantaja saa hyödyntää työtehtävissään asiakkaan omatietovarannossa olevat hyvinvointitiedot. Henkilöllä on oikeus kieltää omatietovarannossa olevan hyvinvointitiedon näyttämisen. Kannatatteko esitystä hyvinvointitietojen käsittelystä ja siihen liittyvistä suostumuksista ja kielloista?

Kyllä pääosin.

Parasta sosiaali- ja terveydenhoitoa on ennaltaehkäisy. Toimintakykyä ylläpitävään ja ennaltaehkäisevää toimintaan tarvitaan matalan kynnyksen tukea. Suhtaudumme myönteisesti
siihen, että asiakas voi lisätä palveluun omia hyvinvointietojaan sekä tietoa käyttämiensä sovellusten kautta. Tämä tukee henkilön mahdollisuuksia ylläpitää itse toimintakykyään ja terveyttään. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus antaa myös muille kuin sote-alan ammattihenkilöille esimerkiksi hyvinvointivalmentajalleen, avustajalleen tai omaiselleen oikeus katsoa omatietovarannon tietojaan. Tämä tukisin terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä sekä ennaltaehkäisevää toimintaa Esimerkiksi syke-, lenkki-, rasvaprosentti ym. terveydentilaa kuvaavia tietoja kansalaiset tallentavat jo nyt eri palveluntuottajien palveluihin. Omatietovarannon kilpailukykyä suhteessa esimerkiksi Googlen ylläpitämiin vastaaviin terveystietovarantoihin ei varmasti ainakaan lisää se, ettei tietojen käyttöä voida valtuuttaa kansalaisen valitsemille palveluntuottajille.

8. Reseptikeskuksessa olevia tietoja potilaan lääkemääräyksistä, niiden toimitustiedoista ja uudistamispyynnöistä sekä muista
lääkitystiedoista saisi esityksen mukaisesti käsitellä hoito- tai asiakasuhteessa ilman potilaan suostumusta. Potilas voisi kuitenkin kieltää yksilöimiensä lääkkeiden ja niihin liittyvien merkintöjen luovutuksen. Kannatatteko esitystä lääkemääräysten käsittelystä?

Kyllä.

9. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta.

Esitysluonnoksen vaikutusarviointi

Luonnoksen vaikutusarviointi jää puutteelliseksi. Puutteena on se, ettei taloudelliset vaikutukset -osiossa nostetaan erikseen esille yritysvaikutuksia. Itse asiassa kohdassa ei ole käsitelty niitä lainkaan, vaikka lienee selvää, että taloudellisia vaikutuksia uudistuksesta yrityksille syntyy. Sen sijaa kohdassa yhteiskunnalliset vaikutukset on käsitelty ylimalkaisesti ”ammattilaisen näkökulma”.

Esitämme, että taloudellisiin vaikutuksiin lisätään uusi osio yritysvaikutukset. Vaikutuksissa tulee ottaa huomioon sekä laadulliset että määrälliset (eurot vaihteluvälillä) seikat.
Yritysvaikutuksia arvioitaessa tulisi tarkastella sääntelyn ja erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia etenkin

• yritysten kustannuksiin ja tuottoihin (ml. hallinnollinen taakka)
• yritysten väliseen kilpailuun ja markkinoiden toimivuuteen
• pk-yrityksiin, yrittäjyyteen ja yritysten kasvumahdollisuuksiin
• yritysten investointitarpeisiin ja innovaatiotoimintaan
• yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn

Ehdoton liittymisvelvoite

Lakiluonnoksessa asetetaan ehdoton liittymisvelvoite, joka koskee kaikkia palvelunantajia. Lain tavoitteiden näkökulmasta tämä on luonnollista ja osin perusteltua.

Ehdotonta velvoitetta asetettaessa pitää vastavuoroisesti huolehtia ja varmistaa, että kaikilla palveluntuottajilla on mahdollisuus toteuttaa velvoite. Tämä tarkoittaa, että palveluntuottajille on taattava kohtuuhintainen ja hallinnollisesti helppo tapa täyttää tämä velvoite. Tässä on erityisesti huomioitava yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat ja pk-yrittäjät ja pienet kolmannen sektorin toimijat sekä alalle tulevat uudet toimijat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rekisterinpitäjänä Kansaneläkelaitoksen on varmistettava, että toimijoiden
käyttöön on tarjolla selainpohjaisia ja kohtuuhintaisia asiakastietojärjestelmiä.

Viimeistään tässä vaiheessa olisi myös perusteltua toteuttaa riittävän kattava selvitys siitä, miten pienemmät palveluntuottajat arvioivat mahdollisuutensa liittyä valtakunnallisiin
tietojärjestelmäpalveluihin ja hyödyntää niitä.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännösten tulee olla sellaisia, että ne mahdollistavat palveluntuottajille hallitun ja kustannustehokkaan liittymisen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aikataulujen osalta sitä, että kansallisten toimijoiden tulee ensin saada oma työnsä siihen vaiheeseen, että ne voivat edellyttää järjestelmätoimittajia liittämään tietojärjestelmänsä valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Aikaa tietojärjestelmätoimittajille tulee varata kohtuullisesti. Tänä aikana palveluntuottajat näkevät esimerkiksi sen, ollaanko heille keskeisiä järjestelmiä liittämässä valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Palveluntuottajien siirtymäajan tulisi alkaa vasta, kun käytettävissä olevat tietojärjestelmät on liitetty valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Palveluntuottajille tulee antaa aikaa liittyä kokonaisuuteen vähintään yksi vuosi.

Uudet innovaatiot

Tietojärjestelmien ja digitalisaation pitää parantaa saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Digitalisaatio mahdollistaa myös uudet palvelut. On ensisijaisen tärkeää, että tämä mahdollisuus avataan kaikille toimijoille, myös yksityisille ja järjestöille. On todennettu fakta, että innovaatiota syntyy eniten ketterissä pk-yrityksissä. Näin ollen lainsäädännön pitää varmistaa tämän mahdollisuuden hyödyntäminen. Mahdollisuus on varmistettava myös uusille alalle tuleville yrityksille ja toimijoille.

Maksut

Kyseessä on merkittävä investointi ja kehitystyö, joka palvelee yhteiskuntaa ja jokaista kansalaista. Näin ollen tarvittavat investoinnit tulee ehdottomasti kattaa verovaroin/julkisen varoin, eikä niitä saa vyöryttää yksityisten palveluntuottajien maksettavaksi.

Mitä enemmän terveydenhuollon toiminnalle asetetaan kuluja ja velvoitteita, sitä vaikeammaksi uuden yritystoiminnan käynnistäminen tulee. Jos markkinoille tulo vaikeutuu, saattaa se pitkällä tähtäimellä vähentää kilpailua ja nostaa palveluiden hintatasoa. Isommille sekä toimintansa vakiinnuttaneille toimijoille hintojen nosto ei ole ongelmallinen, he voivat vyöryttää kulut pitkänkin ajan kuluessa hintoihin.

Mahdolliset käyttömaksut tulee pitää kohtuullisina ja niitä määriteltäessä on ehdottomasti huomioitava yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja pk-yrittäjien resurssit ja mahdollisuudet. Asiakastietojen sähköinen arkisto ja tietojen käsittely ei saa muodostua yrittäjyyden esteeksi tai rasitteeksi. On todennäköistä, että mahdollisten maksujen keräämisen kustannukset muodostuvat maksuja korkeammiksi. Siitä ei olisi siis kansantalouden kannalta hyötyä kenellekään. Toiminnan kustantaminen verovaroista onkin teknisesti ja taloudellisesti hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna erillisiin klikkausmaksuihin.

Hallinnolliset velvoitteet

Lakiluonnos asettaa palveluntuottajille erilaisia velvoitteita, esim. asiakkaan informointi, joiden täyttäminen on helposti mallinnettavissa. Ehdotamme, että rekisterinpitäjänä
Kansaneläkelaitos tuottaa palveluntuottajien käyttöön mallit ja työvälineet tällaisten velvoitteiden toteuttamisen helpottamiseksi. Näin voidaan vähentää kohtuullisella panoksella
merkittävästi vähentää yksinyrittäjille, ammatinharjoittajalle ja pk-yrittäjille ja muille pienille toimijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

Hyvä toimintatapa malliasiakirjojen laatimiseksi on yhteistyö alan yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tästä on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi omavalvontasuunnitelma -mallien osalta.

Lakiluonnos ehdottaa, että Kansaneläkelaitoksen olisi laadittava malli kieltoasiakirjalle. Tämä on hyvä ehdotus ja vähintäänkin sama käytäntö tulee ulottaa myös asiakkaan informointiin.

27 § Tietoturvasuunnitelma
28 § Tietosuojan ja tietoturvallisuuden omavalvonnan toteuttaminen ja vastuu

Säännökset vaikuttavat itsestään selvyyksiltä ja turhalta byrokratialta. Helpompaa olisi, jos omavalvonta automatisoitaisiin ja ulotettaisiin Kanta-yhteensopivien tietojärjestelmien sertifiointiin. Pienelle ammatinharjoittajalle voisi olla riittävää, että hän vain allekirjoittaisi viranomaisen (esimerkiksi THL:n) laatiman omavalvontasuunnitelmamallin ja sitoutuisi noudattamaan siinä esitettyjä periaatteita.