Suomen Yrittäjien lausunto maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta

Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027 on kansallisen maaseutupolitiikan toimintaohjelma. Sitä toteutetaan maaseudun neuvoston johdolla erityisesti sihteeristön, temaattisten verkostojen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta, mutta myös laajassa yhteistyössä maaseutupolitiikan sidosryhmien kanssa. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet ja niihin tähtäävät teemakohtaiset toimenpiteet ajassa uudistuvan maaseudun kehittämiseksi.

3. Yleisiä kommentteja luonnokseen

Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman lähtökohdiksi ja tavoitteiksi olisi nostettava vahvemmin maaseudun yrittäjyys ja yrittäjähenkisyys. Tämä näyttäytyy yrittäjänä toimimisena ja esimerkiksi monenlaisena omaehtoisena aktiivisuutena ja luottamus- ja järjestötehtävissä.

Maaseudulla on perinteisesti eletty yrittäjyydestä, ja yrittäjämäinen asenne on erittäin vahva. Tyypillisesti maaseudun yritystoimintaa ovat perusmaatalous, metsätalous ja matkailu- sekä elintarvikkeiden jalostus. Silti maaseudulla toimii eri toimialan yrittäjiä rakennus- ja kaupanalasta palveluihin.

Monikuntalaisuus, monipaikkaisuus ja etätyö tuovat maaseudulle uusia mahdollisuuksia erityisesti, jos alueella on paljon vapaa-ajan asuntoja. Monipaikkaisuudelle ohjelman on esitettävä lisää käytännön ratkaisuja. Yrittäjät kehittäisikin ohjelman viestintää ja toimeenpanoa käytännönläheisemmäksi ja konkreettisemmaksi maaseudun toimijoille ja sidosryhmille.

Ohjelmaluonnoksen käsitteistöä ja termejä olisi hyvä vähentää.

4. Kommentteja lukuun 1: Kokonaisohjelman lähtökohdat

Monipaikkaisuutta olisi tarkasteltava syvällisemmin ja konkreettisin toimenpitein. Yrittäjät on toteuttanut asiasta useita kyselytutkimuksia (tuorein Työelämägallup: Yli 70 prosenttia haluaa tehdä etätöitä | Yrittajat.fi)

Monipaikkatyön saldo koetaan positiiviseksi: työn itsenäisyys on kasvanut, oman työn hallinta on kasvanut, tuottavuus on parantunut ja kiire on vähentynyt. Työnantajan suhtautuminen on yleensä ollut positiivista. Viidennes haluaisi tehdä monipaikkatyötä vapaa-ajan asunnossa.

Yrittäjät esittää kansallisesti:

1. Varmistetaan peruspalvelut monipaikkaisesti työskenteleville yrittäjille ja työntekijöille.
2. Selvitetään, voidaanko lailla edistää kaksoiskuntalaisuutta veroastetta nostamatta.
3. Verotuksen on kannustettava etä- ja monipaikkatyöhön (työhuonevähennys ja työmatkavähennys).
4. Valtion on syytä edistää monipaikkaista työskentelyä.
5. EU:n rahoituslähteitä on käytettävä monipaikkaisen työn ja yrittäjyyden edistämiseen.

Paikallisesti:

6. Verkostoitumismahdollisuuksia
7. Yrityspalveluita ja -neuvontaa
8. Sujuvat tietoliikenneyhteydet
9. Joustavan joukkoliikenteen kunnan vapaa-ajanasutukselle
10. Vaikuttamismahdollisuuksia, työtiloja

5. Kommentteja lukuun 2: Maaseutupolitiikan visio, kiintopisteet ja tavoitteet

Maaseutupolitiikan visio on kattava. Yrittäjät esittää, että maaseutupolitiikan tavoitteissa tulisi olla kirkkaammin esillä maaseudulla elävien ihmisten omaehtoinen aktiivisuus, yrittäjähenkisyys, joita toimenpiteet tukevat. Tavoitteena olisi myös oltava alueen yritysten menestyminen investoinneista työllistämiseen. Parhaimmillaan maaseudun ihmiset ja yrittäjät tuottavat toiminnallaan uusia ratkaisuja kestäviin ja vastuullisiin valintoihin. Osittain näitä näkökulmia on tavoitteissa jo onnistuneesti sisällä.

Luku 2 sisältää sellaista termistöä, mikä voi vieraannuttaa ja heikentää toimijoiden sitoutumista ohjelmaan.

6. Kommentit lukuun 4: Kokonaisohjelman toteuttaminen ja seuranta

Kokonaisohjelman vahvuus on, että se on väline, joka kokoaa kaikki maaseutupolitiikan toimijat. Ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä toteutetaan maaseutupolitiikan laajan yhteistyöverkoston kautta maaseutuneuvoston johdolla. Neuvoston ja ohjelman tehtävää on edelleen selkeytettävä, kuten osittain neuvostosta tehtävässä arvioinnissa todetaan. Toimenpiteiden jalkauttamiseksi sidosryhmille tulee antaa toimeksiantoja luoda käytännönläheisiä malleja ja ratkaisuja alueille levitettäviksi.

Suomen Yrittäjät on sidosryhmänä sitoutunut maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimeenpanoon. Järjestömme on läsnä jokaisen kotiseudulla 20 aluejärjestömme ja 380 paikallisyhdistyksen voimin. Monilla maaseutumaisilla paikkakunnilla toimintamme on aktiivista. Olemme valmiita hyödyntämään verkostomme osaamista kokonaisohjelman yrittäjyyttä edistäjien tavoitteiden toimeenpanemiseksi.

Yrittäjien aluekehittämisohjelma toimenpiteineen: https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2021/03/aluekehitysohjelma_2020.pdf

7. Kommentteja kuviin

Yrittäjät esittää, että maaseudun elinkeino- tai yritysrakenteesta ja/tai yrityskoosta olisi aiheellista lisätä havainnollistava kuva tai kuvia.

Erityisesti kannattaisi tuoda esiin seuraavia:

• yksinyrittäjien määrän kehitys esimerkiksi 2000-luvullaomistajanvaihdosten arvioidut määrät
• Voimme tarvittaessa toimittaa näistä aineistoa.

8. Luku 3.1.: Luonnonvarojen kestävästä käytöstä lisäarvoa maaseudulle

Luonnonvarojen käytön pitää olla kestävää, sen on huomioitava luonnon monimuotoisuus ja tasapainoisuus. Maaseutu ja koko Suomi elää jatkossakin vahvasti kestävästä metsätaloudesta. Suomessa on hyvin hoidetut metsät, toimivat puumarkkinat sekä aktiiviset metsänomistajat. Uusiutuva puu on erinomainen raaka-aine mitä erilaisempiin tuotteisiin ja korvaa muovin missä tahansa. Tämä avaa uutta yritystoimintaa puun jatkojalostamiseksi myös maaseudulla.

Tätä mahdollisuutta on hyödynnettävä entistä vahvemmin myös kokonaisohjelman puitteissa. Sähköinen puukauppapaikka, metsätietojärjestelmä ja muut sähköiset palvelut mahdollistavat kasvavasti puun liikkeelle lähtemisen. Niiden avulla metsänomistaja tavoittaa lähes kaikki Suomen metsäpalveluyrittäjät.

• Maatalouden ja elintarviketeollisuuden ympärille on luotava elinvoimaa vahvistavia osaamisklustereita tuottajien, teollisuuden ja oppilaitosten välille ja elintarvikevientiin on panostettava entistä vahvemmin. Keskiössä on mm. yritysneuvonta.
• Maaseutualueet voisivat avaavat maa- ja vesialueita ja infrastruktuuria innovatiivisten yritysten kokeiluympäristöiksi.

Luku 3.2. 3.2 Maaseudun toimijat osana kestävän siirtymän ratkaisua

Luvussa on huomioitu hyvin maaseudun ihmisten ja yritysten aktiivisuus.

Pk- ja mikroyritykset ovat keskeisessä asemassa uusien toimintamallien käyttöönotossa ja niiden luomisessa.

Esitämme toimenpiteiksi ja keinoiksi:

• Teollisuuden valmistusprosessien sivuvirtojen hyödyntämisessä tarvitaan uusia innovaatioita kuin uudenlaisia kumppanuuksia maaseudulla eri toimijoiden kesken.
• Paikallisesti laadittavissa energiastrategioissa tulee tarkastella yhä vahvemmin yrittäjävetoisten energian tuotantomuotojen lisäämistä, ilmastovaikutuksia sekä aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia.
• Yritysten neuvontapalveluilla pystytään valjastamaan potentiaali ottaa käyttöön vähähiilistä teknologiaa ja toimintatapoja. Samalla yrityksillä on mahdollisuus saavuttaa kustannussäästöjä.
• Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan panostamalla vauhditetaan uusien vähähiilisten ja kiertotalousratkaisujen syntyä.

10. Luku 3.3. Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen maaseudulla

Tämä luku on ohjelman keskeisin. Priorisoisimme sen toimenpiteet tärkeimmiksi. Luku sisältää erittäin kannatettavia toimenpide-esityksiä esimerkiksi maaseudun yrittäjyydestä, omistajanvaihdoksista, julkisten hankintojen pk-yrittäjäulottuvuudesta, yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi ja oppilaitosten ja yritysten yhteystyön tiivistämisestä.

Yrittäjät vielä korostaisi, että harvaanasutulla maaseudulla korostuu, että yritystoiminnan kannalta tärkeät liikenneväylät pystytään pitämään kunnossa ja kuljetusalan sekä yksityisautoilun kulut kohtuullisina. Tiestön korjausvelkaa tulee pienentää.

Nostaisimme vielä seuraavia asioita:

• Yritysneuvonnassa maaseudulla voi olla moninaisia ja innovatiivisia toimintamuotoja, kuten että yritysneuvoja saapuu yrittäjän luo yritykseen. Toimenpiteenä käytännön malleja ja esimerkkejä voidaan kerätä ja jakaa kansallisesti.
• Alueet voivat digitalisoivat yhteistyönä yrityksille suunnattuja asiointipalveluita sekä yhtenäistää ja sujuvoittaa lupa- ja käsittelyprosesseja. Luvituksessa moni maaseutualue voi olla poikkeuksellisen ripeä. Toimenpiteenä käytännön malleja maaseutualueiden sujuvasta luvituksesta voi kerätä käytännön malleja ja jakaa niitä kansallisesti.
• Kunkin alueen kannattaa tunnistaa toimintaympäristön vahvuudet ja muuttaa ne elinvoimatekijäksi. Esimerkiksi infrastruktuuri, alueen erikoisosaaminen, luonnonvarat ja maantieteellinen sijainti ja luonto.

11. Luku 3.4. Palvelujen ja infrastruktuurin vahvistaminen maaseudulla

Yrittäjät pitää tärkeänä, että esityksessä on huomioitu yksityisen sote-palvelutuotannon resurssit ja osaamisen. Kannatamme vahvasti tavoitetta, jossa mahdollistetaan yritysten ja järjestöjen osaamisen ja resurssien käyttö maaseudun palvelutuotannossa edistämällä mm. palvelusetelien käyttöönottoa.

Yrittäjyyskasvatuksesta ja yritysten ja oppilaitosten yhteistyöstä on tärkeät toimenpiteet 3.3. kohdassa. Korostamme vielä, että maaseutualuiden kannattaa ottaa vakiintuneesti käyttöön lähiopetusta täydentäviä etäopetusratkaisuja koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi ja tarjonnan monipuolistamiseksi sekä perusopetuksessa että lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa.

Infra-asioista lausuimme kohdassa 3.3.

12. Luku 3.5. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen maaseudulla

Monipaikkatyöskentely yleistyy niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Tämä mahdollistaa maaseudulle uusia vaikuttamismahdollisuuksia vapaa-ajan asukkaille. Ohjelman puitteissa tälle voidaan luoda uusia toimenpiteitä.

Suomen Yrittäjät

Janika Tikkala

elinkeinopolitiikan asiantuntija