YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

14.8.2003 klo 10:25
Lausunto

Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean välimietintö (2003:1)

Oikeusministeriölle

Valtioneuvoston asettama tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea on valmistellut selvitystä tuomioistuinlaitoksen kehittämislinjoista. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että tuomioistuinlaitoksen tehtävät ja asema on otettu kattavan arvioinnin kohteeksi siten, että kehittämistarpeita pohditaan yhteiskunnan muutostekijöistä käsin. Suomen Yrittäjät ry esittää oheisesta komitean laatimasta välimietinnöstä eräiden yksittäisten kysymysten osalta kunnioittaen seuraavaa.

Oikeudenkäyntimenettelyt: ryhmäkanne

Komitean välimietinnössä ehdotetaan harkittavaksi uutena prosessin muotona ryhmäkannetta ns. massajuttujen käsittelemiseksi keskitetysti tuomioistuimessa. Suomen Yrittäjät ei pidä ajatusta ryhmäkanteen käyttöönotosta hyväksyttävänä. Suomen nykyinen tuomioistuinjärjestelmä huomioi riittävästi samanlaiset vireillä olevat jutut ja pyrkii ratkaisemaan ne mahdollisimman keskitetysti ja tehokkaasti. Ryhmäkanne olisi omiaan aiheuttamaan olennaisia haittoja (mm. kohtuuttomia taloudellisia, ajallisia resursseja) ilman, että yksilön oikeusturvaa voitaisiin ainakaan merkittävästi tämän avulla parantaa.

Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu

Vaihtoehtoisten konfliktinratkaisukeinojen selvittämisen taustalla on pyrkimys mahdollistaa nykyistä tuomioistuinjärjestelmää nopeampi ja edullisempi riidanratkaisumenettely tilanteisiin, joissa yksilöiden ja oikeushenkilöiden välisiä riitoja ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä oikeuslaitoksen virallisessa menettelyssä. Toisilleen vaihtoehtoisten virallisten ja epävirallisten konfliktinratkaisukanavien määrä on Suomessa kasvussa, mutta tämän kentän kokonaisuuden hahmottaminen ja parhaimman oikeussuojakanavan löytäminen kulloinkin käsillä olevaan ongelmaan voi helposti aiheuttaa riidan kohteissa sekaannusta ja epätietoisuutta.

Yhtenä helpotuksena tiedon välittämiseen riidanratkaisumuotojen moninaisesta joukosta komitea ehdottaa valtakunnallisen keskitetyn neuvontapalvelun luomista nykyisten järjestelmien yhteyteen. Neuvontapalvelun avulla pyrittäisiin opastamaan riidan osapuolia vaihtoehtoisten oikeussuojakeinojen valinnassa ilman, että juridiseen ongelmaan annettaisiin sisällöllistä ohjausta. Suomen Yrittäjät katsoo, että mikäli neuvontapalvelun luominen osoittautuu lisätutkimusten perusteella tarpeelliseksi, on sen kehittämisessä otettava yhdenvertaisesti huomioon sekä yksityishenkilöiden että yritysten tarpeet ja intressit.

Komitea nostaa esille myös välimiesmenettelyn yhtenä kehitettävänä riidanratkaisukanavana yksityisoikeudellisten riita-asioiden ollessa kyseessä. Välimiesmenettelyä pidetään hyvin toimivana konfliktinratkaisukeinona erityisesti laajoissa, vaikeissa ja rahalliselta arvoltaan merkittävissä jutuissa. Suomen Yrittäjät toteaa, että pienempien riitojen käsittelyyn välimiesmenettely ei kuitenkaan sovellu johtuen mm. menettelyn kalleudesta suhteessa viralliseen tuomioistuinkäsittelyyn. Kuten mietinnössäkin on mainittu, Suomen Asianajajaliitto kehitti muutama vuosi sitten sovintomenettelyn, joka tarkoitettiin välimiesmenettelyn ”korvikkeeksi” elinkeinoelämän piirissä syntyville pienille riita-asioille. Tämä epävirallinen sovittelutoiminnan muoto ei ole kuitenkaan toistaiseksi levinnyt ”suuren yleisön” tietoisuuteen. Suomen Yrittäjät pitääkin tärkeänä korostaa epävirallisista riidanratkaisukeinoista yhtä lailla Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelyä kuin välimiesmenettelyä.

Tuomareiden osaamisen ja ammattitaidon turvaaminen

Välimietinnössä pohditaan myös sitä, mikä tulisi olla tuomareiden tiedollisen asiantuntemuksen ja ammattitaidon taso. Tulisiko tuomareiden erikoistumista yksittäiseen juridiikan osa-alueeseen tukea ja kehittää vai säilyttää heidät nykyiseen tapaan pääsääntöisesti yleisjuridiikan hallitsevina päätöksentekijöinä? Suomen Yrittäjät katsoo, että tuomioistuinlaitoksen tuomareilla tulisi olla yhtenevät mahdollisuudet kehittää erityisosaamistaan valitsemaltaan oikeudenalalta siten kuin muillakin oikeudenkäynnin asianosaisilla (mm. asianajajat, syyttäjät). Syyttäjät voivat pätevöityä mm. talousrikos- ja avainsyyttäjän tehtäviin ja oikeudenkäyntiasiamiehinä toimivilla asianajajilla on myös yhä enenevissä määrin oikeus valita erikoistumisalueensa. Jotta tuomioistuinlaitos voisi kokonaisuutena toimia asianosaisten oikeusturvan kannalta mahdollisimman tehokkaasti, nopeasti ja edullisesti, tuomareiden erityisosaamiseen panostaminen tulisi nostaa yhdeksi tuomioistuinlaitoksen kehittämistyön painopistealueeksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Riikka Tähtivuori
lainopillinen asiamies