Työryhmän mietintö velkajärjestelylain muuttamiseksi

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa työryhmän mietinnöstä velkajärjestelylain muuttamiseksi (”Velkajärjestelylain muuttaminen: Yrittäjän uusi alku ja velallisen aseman parantaminen”). Työryhmän tehtävänä oli valmistella EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin edellyttämät (direktiivin III osasto) ja hallitusohjelman tavoitteita toteuttavat muutokset yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lainsäädäntöön. Erityiseksi tavoitteeksi asetettiin nopeuttaa konkurssin tehneiden yrittäjien pääsyä velkajärjestelyyn. Suomen Yrittäjät oli mukana työryhmässä.

Muutosten ehdotetaan tulevan voimaan kevään 2022 aikana, kuitenkin viimeistään maksukyvyttömyysdirektiivin täytäntöönpanon määräaikaan 17.7.2022 mennessä.

Esitys on tasapainoinen ja kannatettava

Työryhmä ehdottaa, että velkajärjestelyn edellytyksiä ja esteperusteita muutettaisiin aikaisempaa kevyemmiksi, velkajärjestelyhakemuksen tekeminen mahdollistettaisiin konkurssimenettelyn vaiheesta riippumatta ja konkurssiin asetetun velallisen tiedonsaantia velkajärjestelyyn hakeutumisen mahdollisuudesta parannettaisiin.

Lisäksi työryhmä esittää elinkeinonharjoittaja velkajärjestelyyn liittyen, että elinkeinotoiminnan pienimuotoisuuteen liittyvää velkajärjestelyn soveltamisalakriteeriä laajennettaisiin siten, että se kattaisi omaan tekemiseen perustuvan elinkeinotoiminnan lisäksi myös enintään kaksi ulkopuolista työntekijää työllistävän toiminnan. Muutoksen jälkeen velkajärjestelyn piiriin voisi päästä suurin osa yksityisistä elinkeinonharjoittajista, jos muut menettelylle säädetyt edellytykset täyttyvät. Tällä hetkellä menettelyyn pääsemisen edellytykset ovat tulkinnanvaraisia, ja elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyyn hakeudutaankin vain harvoin.

Suomen Yrittäjät katsoo, että muutosehdotukset ovat omiaan parantamaan konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuutta päästä kohtuullisessa ajassa vapaaksi aikaisemman elinkeinotoiminnan veloista ja uuteen alkuun. Samalla yrittäjän uutta alkua edistetään yritystoiminnan jatkuessa, kun elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyn soveltamisalaa laajennetaan. Katsomme, että esitys on myös velkojien näkökulmasta tasapinoinen ja hyväksyttävissä.

Yrittäjän uuden alun edistäminen edellyttää muitakin toimia

Työryhmän mietinnössä todetaan, että erilaiset elinkeinotoiminnan harjoittamisen kiellot sekä ennakkoperintärekisteriin pääsyn epääminen konkurssin tehneeltä yrittäjältä voivat tosiasiallisesti estää yrittäjän uutta alkua ja mahdollisuutta työllistää itsensä. Tästä syystä työryhmä pitää toivottavana, että keskustelua elinkeinotoiminnan esteistä jatkettaisiin ja että niiden muutostarpeita kartoitettaisiin erillisenä hankkeena valtioneuvoston piirissä. Pidämme perusteltuna, että uuden alun esteiden poistamista koskevat valmistelut aloitetaan jo kuluvan hallituskauden aikana.

Korostamme, että erityisesti ennakkoperintärekisteriin merkitseminen on uuden yritystoiminnan käynnistämisen kannalta usein olennaista. Rekisteriin merkitsemisen epääminen toimii käytännössä elinkeinotoiminnan harjoittamisen esteenä esimerkiksi niillä toimialoilla, joilla on käytössä verotuksessa kotitalousvähennys. On sekä henkilökohtaisesti mutta myös yhteiskunnan kannalta perusteltua, että ns. rehellisen konkurssin tehneet henkilöt voisivat mahdollisimman nopeasti työllistää itsensä uudelleen yrittäjänä. Näin ollen EPL:n 26 §:n säännöstä ja/tai Verohallinnon ohjetta tulisi tältä osin tarkastella uudelleen.

Henkilön maksuhäiriömerkinnät voivat niin ikään estää uuden alun ja itsensä työllistämisen yrittäjänä. Oikeusministeriössä on laadittu lakiesitystä, jonka mukaan maksuhäiriömerkinnöistä voisi päästä nykyistä huomattavasti nopeammin eroon maksamalla merkinnän taustalla olevan saatan pois. Esitys on lähtökohtaisesti perusteltu ja kannatettava. Kaikki eivät kuitenkaan kykene maksamaan velkoja pois tai maksaminen kyetään hoitamaan hitaasti, jolloin merkinnät voivat vaikeuttaa itsensä työllistämistä ajallisesti pitkäänkin.

Olemme tuoneet esille, että maksuhäiriömerkintä estää usein saamasta yrittämisen kannalta oleellisia peruspalveluja, kuten pankkitilin, tarpeelliset digiliittymät ja vakuutukset tai yrittämiseen tarvittavat toimitilat ja työvälineet. Henkilö ei välttämättä saa yrittämisen edellytyksenä olevia peruspalveluja siinäkään tapauksessa, että maksaisi palveluista tai tuotteista ennakkoon. On aiheellista kysyä, onko nykytilanne tarkoituksenmukainen ja hallituksen työllistämistavoitetta tukeva.

Sanna Marinin hallitus linjasi puoliväli- ja kehysriihessään 29.4., että ”selvitetään tarve säätää pienyritysten oikeudesta saada elinkeinon harjoittamisen kannalta välttämättömät palvelut, kuten pankki- ja vakuutus- sekä tietoliikennepalvelut”. Linjaus on kannatettava ja vastaa Suomen Yrittäjien esittämään huoleen. On tärkeää, että valmistelut asian selvittämiseksi aloitetaan mahdollisimman pian.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula Tiina Toivonen

työmarkkinajohtaja lainsäädäntöasioiden päällikkö