Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön lausuntopyyntö selvityksestä fiskaalisten kassajärjestelmien soveltuvuudesta Suomeen

Verohallinto
Harmaan talouden selvitysyksikkö

Valtioneuvosto antoi harmaan talouden torjuntaohjelmassa keväällä 2016 Verohallinnolle tehtäväksi selvittää käteiselle toimialoille suunniteltujen fiskaalisten kassajärjestelmien soveltuvuutta Suomeen.

Suomen lainsäädännössä ei ole säädetty kassajärjestelmien tai kassalaitteiden vähimmäisvaatimuksista, käytöstä tai niiden ominaisuuksista. Verohallinnon työryhmä esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön ohjelmistopohjainen reaaliaikainen kassajärjestelmä (fiskaalinen kassajärjestelmä), joilla olisi laaja soveltamisala eri toimialoilla. Uudistuksella varmistettaisiin, että Verohallinto saisi tiedot myyntitapahtumista välittömästi myyntihetkellä. Soveltamisalaa olisi mahdollista laajentaa koskemaan myös yritysten välistä kauppaa ja alustataloutta.

Uusi kassajärjestelmä välittäisi automaattisesti verottajalle myyntiin liittyviä tietoja heti myynnin tapahduttua. Uudistuksen tarkoituksena olisi erityisesti parantaa yritysten kilpailuasetelmaa tehostamalla harmaan talouden torjuntaa, mutta myös ottaa paremmin haltuun alustatalouden haasteet verotukselle sekä edistää taloushallinnon yleistä digitalisointia.

Lausunto

Kassan ohi myynti tulonsalauksen keinona

Verohallinnon selvityksen mukaan tulonsalaukset harmaan talouden tekotapana aiheuttavat verovajetta. Käteisillä toimialoilla tulonsalaus tapahtuu yksinkertaisimmillaan jättämällä myyntitapahtuma osittain tai kokonaan kirjaamatta kassalaitteeseen tai kassajärjestelmään ja kirjanpitoon. Mahdollista on myös muuttaa tai poistaa myyntitapahtumia kassajärjestelmän myyntirekisteristä ennen kirjanpitoon vietävää myyntiraporttia. Tulonsalauksissa myyntitapahtumien aukoton yhteys kirjanpitoon katkeaa.

Kuten Verohallinnon selvityksessä todetaan, käteisillä toimialoilla merkittävä ongelma on kassalaitteiden ohi myyminen, jolloin kassalaitetta ei käytetä myyntitapahtuman kirjaamiseen. Selvityksessä kuitenkin todetaan, että uuden lainsäädännön ja yleisön parantuneen tietämyksen myötä tulonsalauksia olisi vaikeampi tehdä.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan tavoite vähentää harmaata taloutta ja siten parantaa yritysten kilpailuneutraliteettia on kiistatta peruteltu ja kannatettava. Verohallinnon selvityksessä kuitenkin todetaan, että kuluttajakaupassa merkittävä kilpailuhaittaa aiheuttava petosmuoto on myynti kassan ohi. Käsityksemme mukaan ehdotettu fiskaalinen kassajärjestelmä helpottaisi puuttumista vain niihin petosmalleihin, jotka tapahtuvat myynnin kirjauduttua kassajärjestelmään. Ehdotetulla uudistuksella voitaisiinkin käytännössä puutua vain hyvin kapeaan osaan kuluttajakaupan petosmalleista. Edellä mainituista syistä ehdotettu fiskaalinen kassajärjestelmä olisi näkemyksemme mukaan tehoton ratkaisu merkittävimpään ongelmaan eli ohimyyntiin.

Lisäksi asiassa olisi nähdäksemme myös syytä selvittää voisiko pakollisella kassajärjestelmällä olla myös harmaata taloutta lisääviä vaikutuksia esimerkiksi niissä palveluissa, joissa tällä hetkellä toimitaan käteiskuiteilla.

Esityksen vaikutukset verokertymään

Verohallinnon raportissa on selvitetty kassajärjestelmien vaikutuksia eri maiden verokertymiin. Mikäli uusien kassajärjestelmien käyttöönoton vaikutukset ovat samanlaiset kuin Ruotsissa ja Norjassa, arvioidaan verotulojen lisäykseksi Suomessa 120-140 miljoonaa euroa vuodessa perustuen sovellettuun Ruotsin laskentamalliin.

Suomen Yrittäjien käsityksen mukaan mahdollisissa jatkovalmisteluissa tulisi selvittää, minkälaisten tekijöiden myötä verotulot kasvaisivat Suomessa Verohallinnon arvion mukaisesti. Nähdäksemme asiaa tulisi selvittää erityisesti, mikäli järjestelmällä ei pystyttäisi puuttumaan merkittävimpään tulonsalauksen muotoon eli kassan ohi myyntiin.

Esityksen vaikutukset yrityksille

Selvityksen mukaan ensimmäisen vuoden verovähennyskelpoiset hankinnat yrityksille ovat suuruusluokaltaan 120-140 miljoonaa euroa ja jatkossa yritysten vuotuiset ylläpitokustannukset ovat 25-30 miljoonaa euroa sisältäen korvausinvestoinnit. Selvityksen mukaan kustannusten hintahaarukka voi alkaa 200 eurosta ja päättyä noin 3 000 euroon per laite. Ruotsissa tehdyssä selvityksessä laskettiin kassajärjestelmäuudistuksen maksaneen noin 2 500 euroa per yritys. Suomessa tämä koskisi noin 174 000 yritystä eli kertakustannus olisi n. 372 miljoonaa euroa.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan arvioidut kustannukset ovat pk-yritysten kannalta merkittäviä ja niiden hintahaarukka suuri. Kustannusten vähennyskelpoisuus verotettavasta tulosta ei kompensoisi kustannuksia kokonaan yrityksille. Lisäksi on tärkeää huomioida ehdotuksen kokonaiskustannukset oikein toimivalle yritykselle. Oikein toimivien yritysten ja yrittäjien hallinnollisilla kustannuksia tai järjestelmästä aiheutuvaa muuta mahdollista hallinnollista taakkaa ei tulisi lisätä.

Selvityksessä esitetään pienpalvelujen tuottajille mahdollisuutta Verohallinnon tarjoamaan maksuttomaan applikaatiosovellukseen, jolla toimija voisi antamaan kuitin osa-aikaisesta toiminnasta ja rekisteröimään saamansa tulon Verohallinnon reaaliaikaiseen kassarekisteritietokantaan. Näkemyksemme mukaan maksuttoman mobiilisovelluksen osalta tulisi selvittää tarkemmin, millaisia nämä sovellukset ovat käytettävyydeltään esimerkiksi parturikampaajien, hierojien ym. palvelutuottajien päivittäisessä liiketoiminnassa.

Muut keinot petosten torjuntaan

Ehdotetun kassajärjestelmän tavoitteet mm. harmaan talouden torjumiseen ja digitalisaation edistämiseen ovat toki kannatettavia. Kilpailuneutraliteetin edistäminen sekä digitalisaation lisääminen hyödyttää pk-yrityksiä. Näkemyksemme mukaan ehdotetun uudistuksen vaikutukset on kuitenkin tärkeä arvioida, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan kohdentaa oikein.

Suomen Yrittäjien käsityksen mukaan Verohallinnolla on jo tällä hetkellä käytössä tehokkaita välineitä tunnistaa verojen välttely ja maksutietojen manipulaatio. Yksi näistä välineistä on oikeus hyödyntää pankki- ja luottokorttien maksudataa. Maksudatan hyödyntämisen tärkeys petostorjunnassa korostuu jatkuvasti, kun käteisen käyttö samalla vähenee.

Näkemyksemme mukaan maksuliikennetietojen hyödyntämisen kehittäminen on todennäköisesti toimiva ratkaisu niihin harmaan talouden ja alustalouden ongelmiin, joilla Verohallinto perustelee fiskaalisen kassajärjestelmän tarvetta. Erillinen kassajärjestelmä verotulojen keräämisen näkökulmasta ei tuo tulevaisuudessa lisäarvoa vaihtoehtoisiin, jo olemassa oleviin mahdollisuuksiin.

Ehdotetun järjestelmän muut tavoitteet

Selvityksessä todetaan, että online-kassajärjestelmä loisi edellytyksiä tulevaisuudessa mm. split payment -järjestelmän käyttöönottoon verojen maksamisessa. Tällainen ratkaisu turvaisi selvityksen mukaan tulevaisuudessa verojen oikeamääräistä ja -aikaista tilittämistä ja keventäisi yrittäjien hallinnollista taakkaan verojen ilmoittamisen ja manuaalisen tilittämisen osalta.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan split payment -järjestelmän mahdollistava arvonlisäveron tilittämistä koskeva menettely olisi yritysten näkökulmasta merkittävä muutos verrattuna nykytilaan. Menettelyn käyttöönotto voisi heikentää erityisesti pienimpien yritysten maksuvalmiutta. merkittävästi. Käsityksemme mukaan myös EU:n komission teettämässä selvityksessä split payment -järjestelmään suhtauduttiin kielteisesti. Selvityksen johtopäätöksissä todettiin split payment -järjestelmä hallinnollisesti ja taloudellisesti raskaaksi suhteessa siitä mahdollisesti saataviin hyötyihin.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Sanna Linna-Aro
pääekonomisti veroasiantuntija